Days 8 and 9, Sunday and Monday, Hiking, NASCAR and shopping

Sunnuntaina herättiin suru-uutiseen kotoa. Tämä on kai pahin painajainen, mitä lomalla voi tapahtua. Läheinen kuolee ja itse olet toisella puolella maapalloa. Pitäisikö lähteä kotiin? Toisaalta se on jo myöhäistä eikä meillä itse asiassa ole kolmeen viikkoon kotia, mihin palata. Toistaiseksi jatkamme siis lomaa ja käsittelemme suruamme täällä.

Sonomassa oli eilen NASCAR-kisa, Esa ja Kari suuntasivat sinne. Meillä on mukana vain yksi reppu, mutta onneksi Larryn kaapista löytyi reppu lainattavaksi.

Menomatka Sacramentosta Sonomaan oli hidas, sillä käytettävissä oli vain yksi reitti ja jono oli 10 mailin mittainen. Kisa oli mielenkiintoinen: ensin ajeleskeltiin 106 kierrosta ympyrää, sitten turva-auto keräsi autot kasaan ja kaksi viimeistä kierrosta ajettiin kilpaa. Kisan kärki oli tasainen:

Katsojien kisakäyttäytyminen kummastutti; suuren osan ajasta katsomo oli puolillaan, kun katsojat jonottivat pikaruokapaikkoihin. Ja sitten takaisin moottoritielle jonottamaan.

Minä lähdin patikoimaan jokivarteen nenäliinapaketin ja vesipullojen kanssa. Kun olin päässyt metsäpolulle ja vähän matkaa tallustellut, vastaan juoksi lenkkeilijä, joka pysähtyi. Hän kertoi, että pari mailia eteenpäin hänet oli pysäytetty ja käännytetty takaisin, sillä poliisi jahtaa alueella pahaa miestä. Joten hän kehoitti olemaan varovainen ja jos näen jotain epäilyttävää, kannattaa poistua paikalta. If you seem something that gives you the creeps, let it give you the gcreps and get out of there. No, jos poliisit sitä tyyppiä jahtasivat ja minä olisin häneen yksikseni törmännyt, olisin ehkä ollut aika heikoilla. Vaihdoin siis suuntaa.

Olin aika eksyksissä ja kesti pari tuntia ennen kuin löysin joelle. Polkuja tai pyöräilyreittiä ei ollut mitenkään merkitty eikä missään ollut suuntia tai etäisyyksiä. Lähdin siis loppujen lopuksi väärään suuntaan kierrettyäni luultavasti siksakkia tunnin verran. Puistoalue tällä puolella jokea on tosi leveä ja polkuja menee ristiin rastiin.

Päivästä tuli aika kuuma eikä minulla ollut huivia tai lippistä, joten aika raskasta oli. Aika hölmöä näinkin kokeneelta patikoijalta, etten tutkinut isäntiemme kaappeja tarkemmin. Kai sieltä jokin huivi olisi löytynyt. Kävelin ensin keskiviikon melontapaikalle, sitten toista puolta jokea Folsomiin ja takaisin kotiin päin. Polku oli kiva ja rauhallinen, olisin varmaan nauttinutkin siitä, ellen olisi itkenyt koko 8 tuntia, jotka tallustelin jokimaisemassa.

Maanantai kului ostoskeskuksissa hautajaisvaatteita hankkien.