Oppitunti kodinvaihdosta

Aika usein kysytään, miten nämä vaihdot oikein järjestetään. Tässä syysleskenä lauantai-iltaa viettäessäni (ja kodinvaihtosivuilla surffailtuani) ajattelin yrittää kirjoittaa, mitä ja miten me olemme viimeisen reilun kuukauden aikana sopineet kahdesta vaihdosta ja viritelleet uusia keskusteluja.

Ihan ensimmäiseksi täytyy tietysti liittyä jäseneksi jollekin kodinvaihtosivustolle. En halua ollenkaan ottaa kantaa siihen, onko jokin sivusto parempi kuin jokin toinen, kannattaa vähän tutkailla niitä sivustoja, googlettamalla löytyy, ja katsoa, mikä miellyttää eniten. Joku amerikkalainen guru on kirjoittanut, että kannattaa ensin päättää, minne haluaa vaihtaa ja sitten etsiä sivusto, jolla on kyseisessä paikassa eniten jäseniä. Niin varmaan kannattaa toimia, jos suunnittelee vaihtavansa vain kerran, mutta se ei liene monenkaan suunnitelmissa. Oikeastihan tässä käy niin, että ruokahalu vain kasvaa syödessä tai matkakuume lisääntyy reissatessa. Tällä hetkellä kumpikin sivusto, joissa me olemme jäseninä, on uudistanut koko saittinsa hirvittävän surkealla menestyksellä - kaikki on aivan sekaisin. Hakutoiminnot eivät toimi tai toimivat väärin, navigointi sivuilla on hankalaa ja monet toiminnot ovat hävinneet jonnekin bittiavaruuteen. Jäsenet purnaavat enemmän tai vähemmän kovaäänisesti sosiaalisessa mediassa, vaativat rahojaan takaisin, uhkaavat erota jne. Meillä ei ole mitään suurempaa hätää, kun ensi kesällekin on jo matka luvassa ja kummankin jäsenmaksu on maksettu kevääseen asti, joten olen ajatellut hieman vielä antaa aikaa korjata puutteet ja virheet. Mutta tunnustan kyllä käyneeni vilkuilemassa jo vähän muitakin sivustoja. Yksi niistä oli ainakin niin vanhanaikaisen näköinen, että sama sekamelska on varmasti odotettavissa sielläkin, jos aikovat kilpailussa mukana pysyä.

Olin keväällä kirjoittanut sivullemme, että haluamme jouluksi Floridaan tai eteläiseen Kaliforniaan. Florida olisi ollut ykkösvalintamme, mutta sieltä ei kukaan halua tulla talvella Suomeen eikä välttämättä kesälläkään. (Nina, Finland is way too cold for us Floridians any time of the year...) Heinäkuussa Montrealissa lomaillessamme saimme sitten viestin, jossa perhe Los Angelesin läheltä ehdotti meille vaihtoa. Heidän kotinsa on vapaana joulun aikoihin kaksi viikkoa ja he haluaisivat tulla meille ensi kesänä, jos meidän on mahdollista järjestää eriaikainen vaihto ja jos he voisivat viettää osan ajasta mökillämme Itä-Suomessa. Kanadan-lomalla oli aika vaikea alkaa keskittyä suunnittelemaan ensi kesää, joten ensin vastailimme vähän epäröiden, mutta sitten joulumatka alkoi houkuttaa ja viestitimme, että haluamme neuvotella. Joulumatkan ajankohta oli helppo, heidän joulumatkansa on juuri meidän joululomamme kohdalla ja mittainen, joten Westlake Villagen koti olisi meidän käytössämme. Sivuilla ei ollut kuvia heidän kylppäreistään eikä talosta ulkoapäin, joten pyysin niitä. He pyysivät meiltä mökin kuvia, joita meillä ei tietenkään ollut mukana Kanadassa. Sovimme siis olevamme yhteydessä, kunhan olemme Suomessa ja kunnolla heränneet.

Kuvia läheteltiin puolin ja toisin ja vaihtokodit hyväksyttiin. Kalifornialaisten kesäloman ajankohta aiheutti vähän päänvaivaa. Suomessa koulu alkaa melko aikaisin ja heidänkin täytyy lähteä kotiin jo elokuun puolessa välissä. Toisaalta toivomme, että perheen nuori mies olisi ensi kesänä alkukesän kesätöissä ja silloin meille ei oikein voi majoittua kukaan. Jonkinlaisella hyväntahtoisella tinkausmenetelmällä saimme päivät sopimaan. Vieraat tulevat ensin meille kotiin muutamaksi päiväksi heinäkuun lopussa, jolloin me menemme mökille laittamaan paikat kuntoon heitä varten. Muutaman päivän jälkeen vaihdamme paikkoja ja he ovat mökillä paluumatkaansa asti. Autonvaihtoakin he toivoivat, mutta meille se ei oikein sopinut, sillä on vaikea arvioida näin paljon etukäteen tilannetta ja todennäköisesti tarvitsemme itse kummatkin automme. Vaihto siis sovittiin siten, että kumpikin vuokraa itselleen auton.

Tässä on meidän joulukotimme tänä vuonna:

Kun tuo vaihto oli sovittu, laitoin sivuillemme tiedon, että kotimme olisi vapaana eriaikaiseen vaihtoon matkamme aikana. Samalla lähetin jo ajankohdasta ehdotuksen muutamalle perheelle, joiden toivekohteena on Suomi ja joilla on mahdollisuus eriaikaiseen vaihtoon. Myöhemmin samana päivänä sain jo ehdotuksen Isabellalta Hollannista, hän haluaisi miehensä kanssa tulla joulun viettoon meille, kun kummankin lapset ovat toisilla vanhemmillaan. Vastasin hänelle, että olen juuri itse lähetellyt kyselyjä ja odotan muutaman päivän, mutta ellei myöntäviä vastauksia tule, palaan asiaan viikon sisällä. Niin sitten teinkin ja nopeassa tahdissa sovittiin, että Isabella ja Paul tulevat meille jouluksi ja me menemme Paulin taloon ensi kesäkuussa sellaiseksi viikoksi, jolloin kummallakaan ei taaskaan ole lapsia ja he voivat majoittua Isabellan taloon. Sovimme autojen vaihdostakin ja nyt Isabella ja Paul saavat meidän auton Helsinki-Vantaalta muutama tunti meidän lähtömme jälkeen ja palauttavat sen sinne ennen paluutamme. Näppärää, eikö vain? Ja me teemme lyhyen Hollannin-loman kesäkuussa pikkukaupunkiin, johon emme muuten olisi ikinä eksyneet. Ja jos teini on kesätöissä, hän voi jäädä kotiin, sillä meille ei ole silloin tulossa ketään.

Nyt meillä on siis jäljellä suurin piirtein heinäkuun alkupuolisko kesävaihtoa varten. Lähettelin jo viikolla muutamia ehdotuksia ja sain kolme kiinnostunutta vastausta. Yhden kanssa ei löytynyt yhteisiä päiviä, sillä he olisivat tarvinneet eriaikaisen vaihdon ja meidän osalta se olisi mennyt vähän monimutkaiseksi. Harmi, sillä se koti oli ihana tirolilaistalo Innsbruckin lähellä. Kaksi perhettä laittoi asian mietintämyssyyn, lähetti lisäkysymyksiä, toinen kyseli mahdollisuuksista käyttää kesämökkiä ja kumpikin on luvannut palata asiaan viikon sisällä. Nyt emme siis tee mitään vaan odottelemme noita päätöksiä, toinen Sveitsin ja toinen Ranskan Alpeilta. Sillä minähän haluan päästä Alpeille patikoimaan ensi kesänä!!!

Näin se siis etenee, kysellään, pyydetään kuvia, neuvotellaan päivistä ja muista ehdoista ja jos yhteisymmärrys löytyy, tehdään sopimus. Vaivaa tästä kaikesta tietysti on, mutta useimmiten kuitenkin pääsee ihan tuntipalkoille, jos vertaa talon- ja autonvuokriin. Ja onhan se myös mielenkiintoista. Ja jos sopimukseen ei päästä, ja kysymys on vaikka vain päivien sopimattomuudesta, ainahan voidaan palata asiaan seuraavana vuonna.

Kun sopimukseen on päästy, kirjeenvaihto jatkuu vaihtelevalla tempolla. Asioista kysellään, tarkennetaan yksityiskohtia ja tutustutaan vaihtoperheeseen. Ja siinähän sen sitten viimeistään huomaa, että ihan normaali perhe on siellä toisessakin päässä, eivät he ole tulossa tänne hävittämään meidän kotia vaan haluavat olla vieraanvaraisia isäntiä ja kunnioittavia vieraita!

Tässä vielä yksi kuva Hollannin kodista:

Missä kunnossa koti on kodinvaihdon jälkeen?

Taas tänään joku kysyi, missä kunnossa meidän koti oli tämänkesäisen vaihdon jäljiltä. Uskokaa nyt (tai älkää), mutta meidän koti ei ole yhtään kärsinyt näistä seitsemästä vaihdosta ulkomaisten perheiden kanssa. Jos oikein kovasti päätäni vaivaan, muistan seuraavat vahingot ja unohdukset:

1. Suihku oli pudonnut lattialle ja sen pää oli rikkoutunut. Vaihtoperhe oli hankkinut uuden pään, mutta oli pahoillaan, ettei ollut löytänyt juuri samanväristä. Emme olisi sitä huomanneet elleivät olisi kertoneet.

2. Kerran oli espressokeittimeen jäänyt vesi ja kun en itse sitä heti käyttänyt ja asiaa huomannut, siinä limaisessa mönjässä oli parin viikon päästä melkoinen putsaaminen. Mutta siis tiskaamalla sujui tuo asia. Gaggiani toimii edelleen mainiosti.

3. ???? Siinäpä ne, mitään muuta ei ole sattunut tai tapahtunut. Aina on ollut puhdasta ja siistiä ja niissäkin vaihdoissa, joihin on kuulunut loppusiivous, siivoojamme on aina välillä ihmetellyt, mitä hänen olisi tarkoitus vaihtareiden jäljiltä siivota.

Kertokaa nyt kaikki kyselijät kommenteissa, mitä pelkäisitte kodissanne tapahtuvan vaihdon aikana?

Uusia sopimuksia ja suunnitelmia

Kyllä tuo työnteko huomattavasti haittaa tulevien matkojen suunnittelua. Lisäksi sitä haittaa melkein vieläkin enemmän se, että se Home Exchange että Intervac ovat uusineet nettisivunsa eikä kumpikaan toimi kunnolla. Home Exchange ei vastaa viesteihin, paitsi jos manaa julkisesti niiden FB-sivulla. Sitten keskustelu pyydetään siirtämään yksityisesti ja lopputulos on se, että nämä toiminnot eivät ole käytettävissä. Pari kertaa olen ollut chatissakin asioita kyselemässä, mutta lopputulos on aina sama. Intervacin toimii vähän paremmin, mutta kaikenlaisia käyttökelpoisia työkaluja on sielläkin kateissa.

Joka tapauksessa kalifornialaisten kanssa sopimus on voimassa. Lisäksi löysimme uuden vaihdon: hollantilaispariskunta Isabella ja Paul haluavat tulla meille joulunviettoon meidän ollessa Kaliforniassa. Me menemme sitten Paulin taloon kesäkuussa. Hauskaa! Kaupungin nimi on 's-Hertogenbosch, yksinkertaisemmin tunnettu nimellä Den Bosch. Ei ihan mikään yleisin turistikaupunki, joten kuvia löytyy niukanlaisesti, muutama kiva kuitenkin:

Aikataulutkin saatiin tosi näpsäkästi sovittua: kun me lähdemme Los Angelesiin, Paul ja Isabella saapuvat muutama tunti myöhemmin, saavat auton Helsinki-Vantaalta ja palauttavat samaan paikkaan ennen meidän kotiinpaluuta. Den Bosch on noin tunnin matkan päässä Amsterdamista, missä minä en ole ikinä ollut (paitsi lentokentällä tietysti), joten uusia maisemia on taas luvassa. Nyt vain toivotaan hollantilaisille runsaslumista valkoista joulua ja meille aurinkoista ja vähäsateista sellaista!

Joulumatkan suunnittelua: Kalifornia

Muutama päivä sitten saatiin lopullisesti sovittua kodinvaihto joululomalle. Menemme siis kahdeksi viikoksi Westlake Villageen Los Angelesin lähelle. Vaihtokoti on omakotitalo aidatulla alueella, joten google-auto ei ole päässyt sitä kuvaamaan, mutta alue näyttää tällaiselta:

Kovin hyviä vapaasti käytettäviä kuvia ei löytynyt, mutta melko hyvän kuvan tuosta saa. Ylin keskilämpötila joulukuussa näyttäisi olevan +20C ja sellaista tietysti toivotaan.

Tätä kirjeenvaihtoa on ollut hauska käydä, sillä se on suomeksi! Perheen äidillä on suomalaisia sukujuuria ja hän kirjoittaa aika hyvää suomea. Se tietysti heidät on saanut kiinnostumaankin Suomesta ja ovat aiemminkin olleet täällä useasti, mutta kodinvaihto on heille uutta.

Viimevuotiset Kalifornia-oppaat on nyt kaivettu esille, miten sitä muuten jaksaisi huomista loman päättymistä:-( Seuraavanlaista ohjelmaa on suunnitteilla joululomaksi, blogia lukeneet ehkä osaavat päätellä, kenen mikäkin suunnitelma on:

Kyllä on kiva olla kotona taas!

Nyt ollaan oltu muutama päivä jo kotona ja toivuttu aikaerosta vaihtelevasti. Edellisyö valvottiin käytännössä kokonaan ja päivisin on aika sekava olo. Mutta kyllä kotona oleminen on sentään helppoa, ei tarvi yrittää koko ajan nähdä ja kokea jotain. Ja voi jo alkaa suunnitella seuraavaa matkaa.

Viimeinen päivä matkasta vietettiin taas vaihtoperheen loma-asunnolla Saint-Sauveurissa. Tässä kuva kämpästä ulkoapäin:

Olin halunnut kovasti päästä uudestaan patikoimaan Mont Tremblantin luonnonpuistoon ja kun minä jotain haluan, sen pitää tapahtua. Taivas vaihteli harmaasta mustaan ja provinssin virallisilla sivuilla oli annettu vakava ukkosmyrskyvaroitus. Jälleen kerran meidän miesväki totesi, että minun ajatuksissani ei ole järjen hiventäkään ja lähtivät tallustelemaan kylälle (varmaan wifin toivossa, vaikka sitä ei ihan suoraan myönnettykään).

Minä  ajelin vajaan tunnin matkan luonnonpuiston portille, jonka parkkipaikalta reitti lähti. Satoi vain ihan vähän ja päätin, että koska sukunimenikin viittaa muinaispohjoismaiseen ukkosenjumalaan ei parane pelätä vaan matkaan on lähdettävä. Esite ja puistonvartija lupasivat, että retkestä selviää kolmessa tunnissa.

Matkalla oli kivoja maisemia ja polku oli helppo kulkea. Välillä oli ihan aurinkoistakin. Olin kyllä oikeasti liikkeellä ihan yksin, sillä ilmeisesti myrskyvaroitus oli pelottanut kaikki muut.

 

Määränpäässä vesiputous oli yllättävän suuri. Tuossa kuvassa näkyy vain puolet, sieltä ei päässyt kuvaamaan sellaisesta kohdasta, että koko komeus olisi päässyt esille. Enkä yksikseni siellä erämetsän uumenissa viitsinyt uhmata kieltotauluja (järjen hivenkö?).

Aurinko paistoi täydeltä terältä, oli suorastaan kuuma. Vähän ennen paluumatkalle lähtöä sain seuraakin: kolmihenkinen perhe varvastossuissa saapui paikalle kantaen kylmälaukkua... sinne pääsi autolla! Ei tainnut se väki tietää, minkä endorfiinipiikin voi saada tarpoessaan 10 km pimeässä erämaassa:-) Paremmin varustautuneelle paikalla olisi ollut grillikin.

Paluumatkalla ehdin jo ajatella, että ihan huuhaata oli sekin myrskyvaroitus, kunnes viiden minuutin päästä vettä tuli todella rajusti. Olihan minulla tietenkin vanhana retkeilijänä sadetakki ja repussakin sadesuoja JA ne uudet vadelmanpunaiset vettäpitämättömät asicsit. Mutta kaikki tuo oli kyllä sen arvoista, ihana viimeinen päivä Quebecissä!

Lauantaina ja sunnuntaina lenneltiin kotiin. Lennotkin olivat kaikki ihan ajallaan, joten meillä oli miellyttävät kuusi tuntia aikaa Frankfurtin niin viihtyisällä lentokentällä... Mutta kotiin päästiin, tavaratkin tulivat perille ja siitä lähtien on yritetty muuttaa vuorokausirytmiämme.

Kotona kaikki oli taas vallan mainiosti ja puolin ja toisin on vielä lähetelty kiitosviestejä. Vieraskirjassamme vaihtarit kiittelevät Suomea ja suomalaisia ja kertovat löytäneensä paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Quebecin väliltä.

Kaiken kaikkiaan meillä oli hieno ja onnistunut loma! Tänään olemme saaneet valmiiksi sopimuksen seuraavasta vaihdostamme. Menemme jouluksi Westlake Villageen Los Angelesin lähelle ja sieltä tulee nelihenkin perhe ensi kesänä meille ja meidän mökille. Olemme sopineet, että vaihdamme asuinsijaa suurinpiirtein heidän vaihtonsa puolivälissä. Vielä sopimusvaiheessa tuli yllätys, perheellä on gecko, mutta se on nyt onneksi luvattu viedä naapuriin joulunviettoon eikä joudu jäämään meidän armoille.

Viimeisiä päiviä Montrealissa

Pikainen päivitys täältä pakkailun lomasta. Viime päiviin on kuulunut lenkkeilyä, pyöräilyä, uimahyppyjä ja auringonottoa sekä shoppailua ja taidemuseo sekä taidegallerioita. Ihan kaikki meistä eivät ole ihan kaikkeen osallistuneet, valinnanvapaus olkoon jokaisella lomallakin. Olemme kovasti yrittäneet imeä viimeisiä vaikutelmia Montrealista, sillä tarkoitus on lähteä huomenna loma-asunnolle Saint-Saveuriin ja viettää siellä viimeiset kaksi päivää ja yötä. Olisimme joka tapauksessa lähteneet sinne perjantaina, sillä kotiapulainen tulee lauantaiaamuna klo 7.30 puunaamaan meidän jälkiä ja lento on vasta illansuussa.

Lisäksi olemme vierailleet pääkaupungissa Ottawassa, siisti ja kaunis kaupunki sekin, patsaiden luvattu maa:

Tänään olimme ihastelemassa Lachinen kanavan maisemia Montrealin saaren eteläpäässä.

Lisäksi vuokrattiin bixi-pyörät tunniksi ja pyöräiltiin formularata pari kertaa ympäri. Se ei ihan yksinkertaista ollutkaan, vuokrausautomaatti halusi puhelinnumeron ja kun ei tunnistanut suomalaista numeroa ei antanut meille pyöriä. Jouduin soittamaan palvelunumeroon, ja sieltä saatiin apu ja päästiin pyöräilemään.

Nyt siis yritetään saada tavaramme järjestykseen, jotta huomenna päästäisiin lähtemään. Samalla viestitellään joululomasta Kaliforniaan ja ensi kesäksi tuli pyyntö Sveitsistä. Joulu alkaa olla sovittu, tuota Sveitsiä vielä vähän ihmetellään, sillä perheellä on neljä lasta ja se kyllä vaikeuttaa autonvaihtoa huomattavasti. Mutta ne maisemat ovat suoraan Heidi-leffasta,  joka on lähikylässä filmattukin!