Day 1, Sunday, JETLAG

Vaihtokodin keittiossa meita odotti tervetuliaisia:

Neljan tunnin younen jalkeen herasin aamuseitsemalta tokkuraisena. Keitin teeta ja siirryin takapihalle lueskelemaan.

Aamupaivan makasin aurinkotuolissa hankkimassa alkurusketusta ja puolen paivan aikoihin kavin kiskomassa miesvaen ylos sangysta. Aamupala-lounaan jalkeen oli vuorossa paivan vaativin tehtava: vuokra-auton palautus lentokentalle. Muut Hertzin toimipisteet olivat sunnuntaina suljettuja, joten jouduimme ajamaan Sacramenton kansainvaliselle lentokentalle puolen tunnin ajomatkan paahan.

Tuo etummainen oli vuokra-automme, takana nakyy vaihdossa saamamme Chrysler. Kari ajeli vuokra-autolla edella ja me "omallamme" perassa. Ennen lentokenttaa menimme tankkaamaan vuokra-auton ja se olikin melko haasteellinen tapahtuma. Luottokortilla maksettaessa automaatti kysyy postinumeroa! Suomalainen postinumeromme ei yllattaen kelvannut. Ihmettelin asiaa vieressa tankkaavalle ja han kertoi, etta tarkoitus on varmistaa, etta luottokorttia kayttaa kortin haltija itse. Vinkkina siis, etta jos aiotte varastaa luottokortin USA:ssa, selvittakaa myos kortin omistajan postinumero. Kavimme siis etukateen hoylayttamassa kortin sisalla. Tassa sitten ei tarvittukaan minkaanlaista kuittausta, ei tunnuslukua eika allekirjoitusta. Toinen ja helpompi vaihtoehto on siis varastaa ulkomaalaisen visa.

Auto saatiin palautettua kunnialla ja talla kerralla palvelukin oli oikein ystavallista. Kotimatkalla oli myos ruokakaupan vuoro. Suositeltu lahisupermarketimme on nimeltaan Raley's ja espressoaddikti Nina sai paivan tupla-annoksensa oikein viihtyisasta kahvilasta. Hintataso oli yllattavan korkea, mutta palvelu pelasi. Ostoskarry vain lykattiin kassalle ja kassaneitiparka nosteli tavarat karrysta kassalle. Toisaalta isojen pakkausten ottaminen oli helppoa, kun niita ei tarvinnut nostaa hihnalle ollenkaan. Kassan toisessa paassa oli poika, joka pakkasi ostoksemme meidan seisoessa tumput suorina vieressa. Paperikasseja tuli varmaan 10, silla jokaiseen laitettiin vain pari tavaraa. Mietimme sita, kun vaihtarimme menevat Myllyn Prismaan ja joutuvat itse pakkaamaan tavaransa kasseihin, joista joutuvat maksamaan, ja sen oletetaan viela tapahtuvan melko vauhdikkaasti. Ja miten suomalaiset katsovat, kun he jokaista 10 tavaraa kohden ostavat nelja kassia:-)

Sitten miesvaki ei voinut enaa hillita itseaan ja Porsche vietiin ajelulle:

Illalla grillailtiin ja otettiin rauhallisesti. Meilta kotoa tuli viesti, etta ovat paasseet perille ja nauttineet aamukahvinsa ulkona auringonpaisteessa klo 4.30 ja ihmetelleet luonnon kauneutta. Myos toiselta vaihtoperheelta tuli viesti Ranskasta. Kyselivat mahdollisuutta menna Tallinnaan minun autollani ja taivastelivat, kuinka paljon kalliimpaa ruoka on Ranskassa kuin Espanjassa (olivat siella edelliset pari viikkoa). Oi voi, ovat matkalla Suomeen ensi viikon loppupuolella...

So far so good!