Lemmikit

Jos perheellä on lemmikkejä, niiden hoidosta sovitaan erikseen. Tukholmassa oli kaneja takapihalla. Se sopi meille hyvin, niitä oli kiva mutta vaivatonta hoitaa ja koska ne olivat ulkona, ei ollut vaaraa meille allergisille.

Marseillessa oli kissa, Leila. Leila ei kuitenkaan asu talossa sisällä vaan kiertää alueella vapaasti ja tulee aamuisin kotiin syömään. Olimme luvanneet ruokkia hänet, meille oli jätetty ranskankieliset ohjeet sitä varten. Tässä kohdassa meni pieleen. Ohjeessa luki, että ruoan alle pitää laittaa vettä, jotta muurahaiset eivät pääse siihen käsiksi. Laitoin siis lautaselle vettä ja kasan purkkiruokaa keskelle. Ruoka ei kelvannut kissalle. Tarkoitus oli myös ulkovarastoon jättää kuivamuonaa ja vettä ja pitää ovi auki silloin, kun olemme kotona. Parina ensimmäisenä päivänä ovi saattoi mennä "itsestään" kiinni sillä aikaa, kun kävimme vaikka kaupassa. Tajusimme nopeasti, että aidan takana asuva sisko kävi laittamassa ovea kiinni. Kolmantena iltana Agnesin aikuinen poika tuli antamaan meille wlan-koodin ja sanoi, että hän voi ottaa kissan ruokinnan naapuriin. Annoimme ruoat ja kipot. Ilmeisesti olivat huomanneet, ettemme oikein ymmärtäneet mitä pitäisi tehdä. Vesi piti laittaa isolle lautaselle ja siihen päälle toinen kippa, johon tuli ruoka. Leila kävi meitä kuitenkin säännöllisesti katsomassa ja meille oli koko ajan hiukan epäselvää, saiko kissa ruokaa vai ei. Tämä epätietoisuus oli ikävää. Ilmeisesti naapurimme eivät osanneet englantia, kun eivät muina päivinä meille mitään tulleet juttelemaan.

Päätimme yrittää pysytellä lemmikittömissä kodeissa. Vaihdon aikana voi myös haluta ajella johonkin pidemmälle ja yöpyä matkalla (kuten me teimme Toulousen reissulla), ja silloin on ongelma, jos on luvannut huolehtia lemmikeistä. Sacramenton perheellä on koira, mutta he ovat luvanneet viedä sen Kenneliin vaihdon ajaksi.