Obseen vesiputouksilla

Keskiviikkona ei päästy kovin aikaisin liikkeelle. Sää näytti ihan yhtä lohduttomalta kuin aiempinakin päivinä, emmekä oikein tienneet, mitä tekisimme. Päädyimme ajelemaan kolmen tunnelin (joista pisin yli 5km) ja muutaman hurjan mutkan kautta Lungern-järvelle. Kaunista oli, mutta kovin sumuista. Järven päässä oli suljettu gondoli-hissi. Yritimme kovasti maksaa pysäköintimaksua, mutta kone palautti kaikenkokoiset kolikkomme. Parkkeerattiin sitten ilmaiseksi ja toivottiin, ettemme jäisi kiinni.

Lähistöllä oli hienon näköinen vesiputous, jota päätimme mennä vähän lähempää katsomaan

Vesiputouksen alla oli kyltti alemman putouksen näköalapaikalle. Aika märkää oli, mutta liukastelimme sinne.

Kun ei juuri sillä hetkellä satanut, jatkoimme matkaa ylemmän putouksen näköalapaikalle. Aika pian vettä tuli kaatamalla. Meillä on kyllä vedenpitävät takit, mutta niistä on aika vähän hyötyä, jos ne jättää autoon. Maisemat olivat kyllä hienot, myöskin alapuolella näkyvään Lungernin kylään.

Vesiputousretken jälkeen ajelimme kotia kohti ja kuivuimmekin ennen sarnenia sen verran että kehtasimme mennä kauppaan. Täällä on maitotottumukset aika erilaisia kuin suomalaiset. Hyllyistä löytyy melkein pelkästään täysmaitoa (3,5%), jonkin verran löytyy myös 1,5-prosenttista. Sarnenin ostoskeskuksessa on kaksi supermarketia. Toisesta ei kevyempää löytynyt ollenkaan, toisesta löytyi Painonvartijoiden rasvatonta maitoa, ei kuitenkaan sitäkää kylmähyllystä vaan pitkäänsäilyvää. Lomailemme siis painoa vartioiden.

Ruoan jälkeen minä lenkkeilin vielä talon takana olevassa rinteessä järvimaisemaa ihaillen. Matkakumppani oli sitä mieltä, että on aivan riitttävää, jos kerran päivässä kastuu läpimäräksi. Tämä on ihanan kaunis paikka, kunhan olisi edes välillä aurinkoistakin!