Poniratsastusta ja retki Edinburghin lentokentälle

Keskiviikkona Mirkka ja Katri vihdoin pääsivät poniratsastuksellensa Rothiemurchusin keskukseen. Olivat niin vaatimattomia kykyjensä suhteen, että valitsivat alkeisryhmän, mikä taisi vähän jäädä kismittämään. Mutta lähtö oli tyylikäs.

Tein sillä aikaa oman lenkin lähimetsässä, vaikka tuo poniretki eteni sen verran verkkaisesti, että olisin saanut kävellä mukanakin. Tunnin kuluttua talleilta palasi joka tapauksessa kaksi tyytyväistä retkeilijää.

Sitten olikin heidän viimeisen patikkaretkensä vuoro. Jätimme auton Glenmoren luontokeskukselle, menimme bussilla ylös Cairngormin vuorijuna-asemalle. Tarkoitus oli kävellä alas autolle. Polku oli kuitenkin suljettu, koska maanvyörymä oli vienyt siitä osan mukanaan. Vettäkin satoi ja tunnelma oli vähän kireä. Ties kuinka monennen kerran laadittiin suunnitelma B, vuorelta tultiin kiertotietä kävellen ja nähtiin vaihtelevia, enemmän ja vähemmänkin hienoja maastoja ja maisemia.

Siihen päättyi kahden loma Aviemoressa. Torstaina vein heidät Edinburghin kentälle. Navigaattorin mukaan matka oli 2 tuntia 20 minuuttia, mutta siihen meni neljä tuntia. Aivan kentän vieressä oli jotkin messut ja viimeistä 10 kilometriä ajettiin melkein kaksi tuntia. Onneksi olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja lentokin myöhässä, joten suurempaa paniikkia ei päässyt syntymään. Sinne siis saattelin ensimmäisen viikon matkakumppanit ja poimin mukaani kaverin toiselle viikolle. Kyllä nyt pääsevät nauttimaan kodinvaihdosta kotiavaihtamattomat kaveritkin. Kotimatka sujui hyvin, kunhan ensin selvittiin ulos kaupunki- ja ruuhka-alueelta. Uusia seikkailuja luvassa!