Ensimmäinen tunti käveltiin soratietä ylös Rothiemurchus Lodgelle, joka on ilmeisesti jonkin sortin retkeilymaja. Matkalla ihmeteltiin metsässä näitä vempaimia. Niitä on näkynyt aiemminkin, yleensä siinä lukee Fire brooms. Mutta mitä ihmettä niillä tehdään?
Siitä eteenpäin matka jatkui polkua pitkin rinnettä ylös. Välillä tuli muutamia sadepisaroita ja nuorisojoukkoja ohitteli meitä.
Ensimmäinen kunnon lepohetki vietettiin tämännäköisissä maisemissa.
Lepohetki oli tarpeellinen, sillä seuraavana kiivettiin ylös muutama sata epämiellyttävää rappusta. Lepopaikka siis tuolla alhaalla joella.
Ylhäällä päädyttiin kahden kukkulan väliseen syvennykseen. Paikan nimi on Chalamain Gap ja se on täynnä järkyttävän kokoisia kiven lohkareita, joiden yli pitää jollain konstilla päästä.
Onneksi suorituksesta ei annettu tyylipisteitä, sillä kaikki raajat olivat koko ajan käytössä. Kun on ollut sateistakin, lohkareet olivat liukkaitakin. Kun yllä näkyvän kuvan huipulle päästiin, edessä avautui uusi kauheus.
Suurempia vaurioita ei kuitenkaan tullut, mutta aikaa tuohon pätkään tuhraantui melkoisesti. Loppumatka olikin sitten aika helppoa, normaalia vuoristopolkua.
Glenmoressa kävimme kahvilla ja jatkoimme järven rantaa takaisin autolle.
Vaikka synkältä näyttää, emme juurikaan kastuneet. Nyt ollaan jo kotona ja vähän laitettu tavaroitakin kasaan. Auton pesu järjestyy lentoparkissa ja tänne mökille tulee torstaina siivooja, joten ei tässä paljon puuhaa ole. Nyt tästä lähdetään pubiin syömään päivällistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.