Lauantaina lähdettiin aamulla San Franciscoon. Ajoimme Walnut Creekin lähijuna-asemalle (BART) ja pysäköimme sinne. Saimme henkilökunnalta apua ja liput ostettua, junalla matkasimme suurkaupungin keskustaan. Kovin ihmeellisiä suunnitelmia ei päivälle onneksi ollut, sillä jonottamiseen ja siirtymisiin meni niin paljon aikaa, ettemme kovin kummoisia ehtineet.
Ensin ostimme päiväkortit julkisiin kulkuneuvoihin. Tämä kaikki taisi olla tuolle miespuoliselle perheenosalle aika eksoottista, kun ovat tottuneet siirtymään paikasta toiseen autolla. Ja mieluiten aina ihan viereen. Powell-asemalta lähtee kaksi linjaa San Franciscon kuuluisia vanhoja ratikoita, ja niihin mekin jäimme jonottamaan. Miehet tietenkin halusivat roikkua ulkorappusella, minä mieluummin ihan perinteisesti istuin penkillä. Kyyti ei ihan kovin hurja ollut, vaikka mäkeä alas laskettiinkin. Miksiköhän muistikuvat 25 vuoden takaa olivat paljon pelottavammat? Ehkä turvamääräykset ovat tiukentuneet tai sitten vanhalla vain muisti taas pettää.
Perille päästiin ehjinä. Seuraavaksi vuorossa oli bussin etsiminen Golden Gate -sillalle. Yhtä karttaa luettiin väärin ja toinen ei ollut ajan tasalla, joten aikaa meni taas melkoisesti. Onneksi apua löytyi runsaasti, ilmeisesti paikalliset eivät ole ihan kyllästyneitä turisteihin.
Suunnitelmissa oli kävellä sillan yli. Viimeksi kun sitä yritettiin, jäi minulta tekemättä, sillä silta keinui melkoisesti. Nyt ei tuntunut missään, vaikka vähän tuulikin. Väkeä oli ihan järjettömästi, mutta aurinko paistoi ja näkymät olivat hienot. Ihan hyvä lenkki siitä tuli, varsinkin kun emme toiselta puolelta löytäneet bussipysäkkiä ja kävelimme takaisinkin.
Loppupäivä kului kaupungilla kierrellen, ei tehty mitään ihmeellistä. Syötiin lounasta pubissa, käytiin Ben and Jerry's -jäätelöbaarissa ja ihmeteltiin maailman mutkaisinta katua. Se ei kyllä kävellen ole ihmeellinenkään nähtävyys, kun joutuu suoraan portaita kävelemään. Ihan kaikkien yrittäjien ei olisi kannattanut autollakaan toimeen ryhtyä. Onneksi meillä ei ollut Buickia kulkuvälineenä, se nyt ei ainakaan olisi mutkissa kääntynyt.
Sunnuntaina ja maanantaina ehkä mainitsemisen arvoisia aktiviteetteja olivat läheisellä Shell Ridge Open Space -alueella patikoiminen ja tenniksen pelaaminen, sekä omalla kentällä että omakotialueen yhteisellä, ilmaisella kentällä. Tuo takapihan kenttä on betonia eikä kovin jalkaystävällinen, lisäksi pallot ovat helposti joko uima-altaassa tai naapurissa. Patikoimassa nähtiin myös kalkkarokäärme!!
Tänään käytiin ajelemassa lähikaupungeissa, kahviteltiin ja ostettiin markkinoilta tuoreita kirsikoita. Iltapäivällä käytiin vielä Ruth Bancroft -puutarhassa ihastelemassa kukkivia kaktuksia.
Lähikaupassa nähtiin ahvenanmaalainen työntekijä, joka asuu täällä pysyvästi. Hän ei kuitenkaan puhua suomalaista. Illalla sitten vain kokattiin ja ollaan yritetty järjestellä loppupäivien ohjelmaa. Huomenna varmaankin kadotaan viimeistä kertaa ostoskeskukseen, sillä meille tulee sekä siivoojia että puutarhuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.