Tässä näkymää Ocean Cityn Boardwalkilta. Kaupunki on Atlantic Citya rauhallisempi ja siistimpi, oivallinen perhelomakohde, kasinojen puuttumisen takia (ansiosta).
Elefantti oli paikallaan Margatessa. Sisällä on museo, jossa en tosin ole koskaan käynyt eikä siihen aika riittänyt nytkään.
Tiistaiaamuna vein auton pois ja palasin kentältä kaupunkiin jitneyllä (pieni bussi). Päivä kului Boardwalkilla kävellen. Kasinollakin kävin ja ensimmäisellä 25-senttisellä sain 44-kertaisen voiton (11$). Olisipa panos ollut vähän suurempi! Muuten voitot jäivät mitättömiksi ja poistuin kokonaista viisi dollaria rikkaampana.
Atlantic City on ainoa paikka USA:n itärannikolla, missä uhkapeli on sallittu. Lama näytti iskeneen tännekin: monta kasinoa oli suljettu ja liikkeitä myös. Oma kesätyöpaikkani vuosilta 1989 ja 1991 oli kuitenkin voimissaan.
Liikkeessä oli nyt kesätyöntekijänä venäläinen tyttö, joka asuu tässä samassa talossa kuin mekin silloin. Voi hirvitys, tyttöhän ei ollut varmaan silloin edes vielä syntynyt!
Kaikki olimuutenkin aika ennallaan, ehkä vieläkin rähjäisempää kuin silloin aikoinaan.
Kävelin Boardwalkin päähän asti, näky oli vähän surullinen. Ei, tuonne asti ei tietenkään olisi saanut mennä. Minun lisäkseni kivillä istuskeli kalastajia, turisteista ei tietoakaan.
Illalla Boardwalkin penkillä istuessani tajusin yhtäkkiä, että vieressäni puhuttiin suomea. Oli ihan pakko kysyä, miksi suomalaispari oli eksynyt Atlantic Cityyn. He olivat usean viikon kiertomatkalla ja pysähtyneet pariksi päiväksi rantalomalle. Itse olisin kyllä rantalomailuun viihtyisämpiäkin kyliä löytänyt, mutta onhan kasinoissa tietysti oma viehätyksensä.
Keskiviikkona satoi aamulla ihan hirvittävästi. Jouduin menemään aamiaiselle ulkokautta ja jo siinä muutamassa metrissä sain kenkäni läpimäriksi. Bussiasemalle olisi ollut kävelymatka, mutta nyt oli pakko tilata taksi. Puolessa tunnissa vettä tuli niin paljon, että ihmiset kahlasivat kaduilla vettä puoleensääreen saakka.
Taksikuski ei suostunut tulemaan ulos autosta auttamaan laukun kanssa. Jouduin vääntämään sen itsekseni takapenkille viereeni. Ajoi myös kierroksen bussiaseman ympäri taksaa korottaakseen. Luuli varmaan, että tämä ulkomaanelävä ei tiennyt, missä oli. Summaksi tuli 9$. Maksoin kaksikymppisellä ja vaihtorahat tulivat vihjaavasti erikseen. Arvatkaa vaan, saiko ukkeli tippiä!
Greyhoundilla matkasin New Yorkiin. Ostin lipun automaatista ja maksoin palvelumaksua 2,50$. Siis mistä palvelusta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.