tiistai 23. heinäkuuta 2013

Patikoimassa kansallispuistossa - Parc National du Mont-Tremblant

Viikonlopuksi ajoimme vaihtoperheemme loma-asunnolle Laurentidesin alueelle. Kylän nimi on Piedmont ja se on lähinnä hiihto- ja ostoskeskus. Perhe käy siellä laskettelemassa talvella joka viikonloppu.

Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, tupa ja kylppäri. Oikein on viehättävä asunto, vai mitä?




Kylässä ei kovasti ollut kesällä tekemistä, joten jatkoimme matkaa alueen "pääkaupunkiin", Mont Tremblantiin, jossa viihdykettä olikin joka makuun. Parkkipaikalta ajoimme vuoren juurelle volkkarihissillä.


Gondolihissillä matka jatkui ylös huipulle, mistä oli hienot näkymät joka suuntaan. Mitään kovin korkeita vuoria tuolla alueella ei ole, kaikilla huipuilla kasvaa havupuita.


Lippu oli menopaluu, joten siellä sitten vähän aikaa nahisteltiin, käytetäänkö paluumatka. Minä voitin ja alas tultiin kävellen. Matkalla nähtiin muutama kauris.Tuloksena hirvittävä hiki, tärisevät reidet, hiertymiä ja muutama irronnut kynsi. Niin vain selvittiin siitäkin. Lapsenmielisimmät pääsivät myös mäkiautoilemaan.



 Palkkioksi saimme Piedmontissa suuret ja mehukkaat ribsit.


Sunnuntaina aamupalan jälkeen suunnistimme Mont Tremblantin luonnonpuistoon patikoimaan. Turistitoimiston ohjeiden mukaisesti valitsimme suositun näköalareitin, pituutta noin 9 km ja korkeuseroa 430 m, mikä kyllä vähän oli huijausta sillä ylös alas mentiin jonkin verran. Usko meinasi näiltä höyryjunilta välillä loppua, mutta näkymät todellakin palkitsivat vaivat.



Kotimatkalla näimme vielä pienen kauniin vesiputoukseksi kutsutun. Lieneekö Niagaran aiheuttamaa suhteellisuudentajun puutetta, mutta itse en tuota vesiputoukseksi kutsuisi. Paikka on kyllä hyvin kaunis.



Moottoritiellä meni taas jonottamiseksi, joten kotona olimme vasta ihan illalla. Tänään täällä on sitten muutama ankka vaappunut rappusia ylös alas, sillä nyt on reisi- ja peppulihakset olleet oikeasti koetuksella. Sitä pitäisi saada lisää!

Meillä on muuten todella merkilliset keittolevyt, sekä kotona että loma-asunnolla. Samanlaiset oli viime vuonna toisessa kalifornialaiskodissa. Vähän pelottavia, tuossa alla on jonkinlainen vaihdettava foliovuoka.


Suomesta kuuluu sellaista, että kanadalaiset olivat viikonlopun meidän mökillä Juvalla. Olivat kovasti tyytyväisiä, vaikka kelit eivät ihan tainneet mökkeilyä suosiakaan. Olivat uineet, kalastelleet ja pelailleet ulkopelejä. Ja kun aina joku ihmettelee sitä, missä kunnossa meidän koti on vaihtojen jälkeen, niin ainakin toistaiseksi on hyvässä, kertoo Aija-siivoojamme, joka kävi siellä tänään siistimässä. Ei tainnut olla paljon siistittävää.

Tänään ollaan vain maattu uima-altaalla ja ruskennettu nahkaa. Tämä lepo tuli todella tarpeeseen.

Nyt on tämä reissu puolessa välissä ja Mirkka viedään aamulla lentokentälle. Huh! Kuka vielä väittää, että neljän viikon lomamatka on pitkä?

1 kommentti:

  1. Mielenkiintoista lukea kodinvaihdosta! Meilla ei ole kotia, mita vaihtaa, mutta ollaan oltu Ausseissa housesittereina, mika oli kans todella hyva kokemus. Ollaan menossa ensi vuonna mita todennakoisimmin Kanadaan kiertelemaan, joten kiva lukea teidan kokemuksista siella :)

    VastaaPoista

Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.