Siihen se sujuvuus sitten tökkäsikin. Lähtöselvitys oli nimittäin melkoinen kaaos ja epätehokkuuden ilmentymä. Vaikka olisi tsekannut sisälle automaatilla, joutui kuitenkin samaan jonoon jonottamaan muiden kanssa. Mitään erillistä tavaroidenjättöpistettä ei ollut. Virkailijoita oli tasan kaksi, joista toinen puhui puhelimessa ensimmäisen puoli tuntia ja toisella ei muuten vaan ollut kovin kiire minnekään. Takana jonottava kanadalaisnainen puhisi katuvansa joka kerta valittuaan amerikkalaisen lentoyhtiön. Meidän edessä oli kolme väkeä saapuessamme, kolmen vartin päästä edelleen kaksi väkeä ja takana muutama kymmenen. Kun vihdoin luulimme pääsevämme tiskille, virkailija laittoi luukun kiinni ja lähti saattamaan jotain perhettä lähtöportilla. Siinä alkoi jo hymy hyytyä.
Matka jatkuikin sitten vähän ongelmallisesti, kone Tukholmasta Turkuun kääntyi matkalta takaisin ja pikkusisko lenteli sitten Helsingin kautta Turkuun. Koko matkaan taisi mennä kaiken kaikkiaan 1,5 vuorokautta. Veikkaisin, että hermo on ollut kireällä matkan aikana useamman kerran.
Me metsästimme tiistaina uutta uimapatjaa rikkomamme tilalle, mutta eipä löytynyt, ei sitten minkäänlaista. Muutenkin päivä meni vähän haahuillessa ja pyykkiä pestessä.
Keskiviikkona oli taas aikainen herätys, sillä Alma saapui klo 8 siistimään paikkoja. Päätimme jo illalla lähteä pois jaloista ja suuntasimme kohti provinssin pääkaupunkia Quebec Cityä (ranskaksi Quebec Ville).
Tässä pari kuvaa kesäkodistamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.