Parc Olympique Montreal ja Mont Royal

Terveisiä helteisestä Montrealista! Meille kodinvaihtajille kuuluu hyvää, pari viime päivää olemme lomailleet aika laiskasti, polskutelleet ja kärventäneet nahkojamme takapihan uima-altaalla ja tehneet lyhyitä retkenpyrähdyksiä kaupungille.

Montreal Canadiensin kotihalli on nyt käyty katsastamassa, samoin kuin muutama keskikaupungin ostoskeskus. Torstaina kävimme myös Montrealin olympiapuistossa. Siellä pääsimme hurjalla hissillä ihailemaan kaupunkinäkymää.

Tänään ajoimme kaupungin korkeimmalle ja ainoalle kukkulalle, Mont Royalille, jonka puistoissa on kävelyreittejä ja jonne kaupunkilaiset tulevat viettämään vapaapäiviä. Innokkaimmilla näytti olevan grillit ja puutarhatuolit mukana. Ratsupoliisit partioivat turvaamassa rauhan viikonlopunviettäjille. Näköalapaikalta näkyi myös edellisen kuvan torni.

Montrealin linnan kukkaistutukset ovat kauniita, sisällä linnassa ei sitten olekaan muuta kuin matkamuistomyymälä.

Puistossa on myös kiva järvi sorsineen ja muitakin luontoelämyksiä kaupunkilaisille - ja suomalaisturisteille - ihmeteltäväksi.

Päivän retki lopetettiin kirkkovierailuun, tässä Oratoire Saint-Joseph du Mont-Royal. Koska lämpöä oli yli 30C, olimme tässä vaiheessa ihan tyytyväisiä, että loppumatka basilikaan taittui liukuportailla:-)

Millainen sitten on tämä vaihtokoti? Aika usein kysytään, millaisia koteja vaihdetaan. Meillä on nyt kolmikerroksinen omakotitalo, jonka kellarissa (puoliksi maan alla) on pelihuone (Wii, biljardi, PS3, pöytäjalkapallo), kaksi huonetta, joista toinen on vierashuone ja toinen pieni kuntosali, sekä kylppäri. Mirkka-siskolla on siellä siis ihan oma valtakuntansa. (Laitettiin pikkulikka kellariin!)
Keskikerroksessa on autotalli, keittiö, ruokailu-olohuone ja vessa. Kerrosten välissä on iso työ-olohuone. Ylimmässä kerroksessa on kodinhoitohuone, kaksi makuuhuonetta ja iso kylppäri, jossa suihku ja kylpyamme.

Tilaa on siis vaikka muille jakaa, välillä etsimme toisiamme täältä eikä meinaa löytyä. Kaikki tarvittavat kodinkoneet löytyy ja ne ovat amerikkalaiseen tapaan JÄRKYTTÄVÄN suuria.

Ja vanhempien vaatehuoneesta (joka nyt on meitä varten puolityhjäksi raivattu) löytyi hauska yllätys:

Uuttakin kodinvaihtopäänvaivaa on tullut: saimme vaihtoehdotuksen Westlake Villagesta Los Angelesin läheltä ja nyt mietimme, haluaisimmeko sinne jouluksi. Minä nyt tietysti haluan aina joka paikkaan, mutta mukana on myös näitä hitaammin lämpeneviä. Aikaero olisi tietysti iso parin viikon loman takia kärsittäväksi, mutta Kalifornia kyllä houkuttaa. Taas.

Nyt täytyy laittaa tämä väki nukkumaan, sillä aamulla anivarhain on lähtö Toronto-Niagara-retkelle. Palailemme asiaan kolmen päivän kuluttua. Isipapalle terveisiä!

Formularata ja Vieux Montreal

Tänään aamulla tutustuimme kotiapulaiseemme Almaan, joka oli oikein herttainen nuori nainen. Jotta emme olisi tiellä, lähdimme kaupungille. Jostain kumman syystä kuljettaja ajoi ensimmäisenä Montrealin formularadalle, jota ajelimme pari kertaa ympäri. Hohhoijaa, hanttimies meinasi nukahtaa. Tämä on Mestarien muuri, ehkä joku asiaan vihkiytynyt tietää, mitä se tarkoittaa. Sitä päin ovat siis mestarit kilvan törmäilleet.

Kävimme myös katsomassa huvipuiston sisäänkäyntiä, mutta koska tarjolla oli vain kaikenkattavia päivälippuja ja luvassa oli vesisadetta, päätimme jättää käynnin toiseen kertaan. Pakko sinne on kuitenkin päästä, sillä Kari ei ole vieläkään päässyt yli siitä, etten 22 vuotta sitten suostunut paikan jollain tavalla maailman suurimpaan vuoristorataan menemään.

Vanhassa kaupungissa lounastimme ja kahvittelimme ja muuten vain pitelimme sadetta.

Notre Damen katedraalissa kävimme hiljentymässä ja sytyttämässä kynttilät äidille ja mummulle.

Illalla vuorossa on ollut biljardia ja lenkkeilyä. Huomenna katuamme pitkin tulee toivottavasti roska-auto, sillä näkymät olivat paikoitellen aika hurjia.

Ja nyt on enää vuorossa uima-altaassa polskuttelua ja grillausta. Seuraaville päiville on luvassa aurinkoisempaa säätä.

Terveisiä Montrealista!

Maanantaina taksi nouti meidät kotoa kukonlaulun aikaan ja siitä alkoi matkamme Montrealiin tämän kesän kodinvaihtoomme. Oman perheen lisäksi mukana on pikkusiskoni Mirkka.

Lentoja oli kolme - matka Turusta Tukholman ja Frankfurtin kautta Montrealiin eli kotiovelta kotiovelle kesti 17 tuntia. Ihmeiden aika ei ole ohi: niukoista vaihtoajoista ja yhden koneen teknisistä ongelmista huolimatta me kaikkine matkatavaroinemme olimme ihan ajallaan perillä. Matka sujui muutenkin kohtalaisen miellyttävästi, vaikka aika väsyneitä olimmekin.

Vaihtoperheemme eli Linda, Sylvain ja 9-vuotiaat kaksospojat Hugo ja David olivat meitä lentokentällä vastassa. Saimme avaimet ja viime hetken ohjeita, minkä jälkeen me lähdimme ajelemaan lomakotiimme ja kanadalaiset aloittivat matkansa Suomeen.

Vähän eksyimme matkalla, mutta koti löytyi. Meille oli jätetty hieno tervetulotoivotus:

Kävimme pikaisesti ruokakaupassa, tutustuimme kotiimme, söimme päivällistä ja kaaduimme sänkyihimme. Aamulla olimmekin sitten hereillä kaikki jo ennen seitsemää. Koti näyttää kivalta:

Tuossa myös vaihtoautomme, ei ihan Porsche tällä kertaa, mutta kulkemaan pääsee tuollakin.

Takapihaamme ja sen uima-altaaseen olemme aika ihastuneita, innokkaimmat olivat jo sekä aamu- että iltapäiväuinnilla ja iltauintikin taitaa olla suunnitelmissa.

Päivällä kävimme puolipyörryksissä säästämässä Carrefour Lavalin ostoskeskuksen alennusmyynneissä ja siellä tuli vastaan eläinkunnankin edustajia.

Nyt tämä väsynyt väki grillailee, pelaa biljardia ja painuu iltauinnin jälkeen pehkuihin, sillä aamulla meidän kotiapulainen tulee klo 8 kastelemaan meidän kukat ja muutenkin vähän siistimään:-)

Kodinvaihtoon Montrealiin ylihuomenna

Kesämatkamme alkaa lähestyä. Koti alkaa olla vaihtokunnossa, auto pestynä ja vaatteetkin valmiina. Maanantaiaamuna anivarhain suunnistamme Turun lentokentälle, mistä matka jatkuu Tukholman ja Frankfurtin kautta Montrealiin. Jos kaikki sujuu kuin Strömsössä, matka ovelta ovelle kestänee 17-18 tuntia.
Montrealin lentokentällä tapaamme kanadalaisen vaihtoperheemme, vaihdamme avaimia ja pääsemme ajelemaan heidän autollaan kotiin. Vaihtoperheessä on viisikymppiset vanhemmat ja 9-vuotiaat kaksospojat, jotka sitten aloittavat matkansa kohti Suomea. Siltä varalta, että kaikki ei menisi ihan suunnitelmien mukaan, on olemassa pari varasuunnitelmaa avaimien suhteen.
Keskustelua on käyty viime päivinä aika vilkkaasti, puolin ja toisin on ollut kysyttävää ja varmistettavaa. Nyt onkin aika rauhallinen olo, homma tuntuisi olevan hanskassa.
Viimeisin paniikki iski sen suhteen, että vaihtarimme yhtäkkiä muistivat, että me aiomme käydä USA:n puolella ja tajusivat, ettei heidän vakuutuksensa ole voimassa ulkomailla. Sekin asia kuitenkin järjestyi, nostivat vakuutuksensa korvaussummaa yhdestä miljoonasta kahteen (!) ja nyt me saamme sitten ylittää rajan siellä Niagaran putouksilla.
Luvassa siis neljä kiireetöntä viikkoa Quebecissä, ilman suurempia suunnitelmia. Ensi viikolle on luvassa ihan uima-allaskelejä, joten uskoisin, että pari päivää viihdymme ihan kotimaisemissa toipumassa aikaerosta. Keskustaan on vaihtokodista 25 km matkaa, mutta sinnekin varmaan suunnistamme ensimmäisinä päivinä.

Tällä viikolla tuli muuten jo kolme pyyntöä jouluvaihdosta, Espanjasta, Ranskasta ja Kanadasta. Niihin emme kuitenkaan suostuneet. Aiemmin kesäkuussa keskustelimme jouluvaihdosta australialaisen perheen kanssa, mutta kun me kahden viikon jahkaamisen jälkeen päätimme suostua heidän pyyntöönsä, he olivatkin jo sopineet montrealilaisen perheen kanssa vaihdosta. Pyysivät sitten harkitsemaan ensi vuoden joulua, mutta siihen on vielä aika pitkä matka.

Kodinvaihtotarjouksia viime viikoilta

Sain palautetta siitä, että en ole viime aikoina päivitellyt blogia. Ei ole varsinaisesti ollut mitään kirjoitettavaakaan, sillä mitään uusia suunnitelmia tai sopimuksia ei ole. Kanadalaisten kanssa on harvakseltaan käyty keskustelua käytännön järjestelyistä. On myös ollut sen verran sisustus- ja työkiireitä, etten ole ehtinyt matkakuumettakaan vielä hankkia (sen enempää kuin sitä on noin kroonisesti).

Passia tosin tänään yritin käydä anomassa Raision poliisilaitoksella. Ovessa oli kyltti: Lupa-asiat 13.5. alkaen ainoastaan ajanvarauksella. Suu loksahti auki, mutta marssin kuitenkin sisälle. Luukut olivat kiinni, yhtään ihmistä ei ollut odottamassa tai jonottamassa minnekään. Info-tiskin takana istui yksinäinen, toimeton täti. Juu juu, näin on. Passia pääsee nyt anomaan vain ajanvarauksella. Seuraava vapaa aika on kahden viikon kuluttua!!! Sinne sitten varattiin aika, sain hienon printin varauksestani ja täti jatkoi istuskelemista. Ihan oikeastiko tämä on nyt sitä järkeistämistä ja tehostamista?? Entäs jos tuo kolmeminuuttinen olisi käytetty siihen, että minä olisin saanut tehdä anomuksen ja jättää (vuosi vuodelta kamalammaksi muuttuvan) passikuvani liitteeksi?

Muita kuulumisia kodinvaihtorintamalta on muutama tarjous, joita olen saanut. Lontoosta pyydettiin heinäkuussa kodinvahdiksi. Olisin saanut asua ilmaiseksi perheen tilavassa talossa, jos vastineeksi olisin ruokkinut paria kissaa. Valitettavasti (tai no...) olemme juuri silloin Montrealissa, joten täytyi kieltäytyä. Yritin kyllä kovasti kirjoittaa ystävällisen vastauksen ja kerroin, että olen aina valmis lähtemään talonvahdiksi Lontooseen, jos vain pystyn sen järjestämään. Tässä ei siis ollut kysymyksessä vaihto, perhe vain oli lähdössä matkalle eikä kateille ollut hoitajaa.

Viime viikolla sain viestin Floridasta. Eläkeläispariskunta tarjosi meille majoitusta kodissaan meidän valitsemana ajankohtana. Eivät ehkä ole tulossa Eurooppaan enää ollenkaan, mutta tarjoavat eurooppalaisille perheille tilaisuutta, koska omistavat ison talon. Olivat nähneet meidän ilmoituksesta, että toivekohteisiimme kuuluu Florida. Tuohonkin sanottiin ei, sillä jotenkin tuli sellainen olo, että lomailumme ei välttämättä olisi ollut kovin vapaata. Ensisijainen tarkoituksemme kun ei kuitenkaan ole seurustella kenenkään kotona vaan kulkea, nähdä ja kokea.

Edinburghista tuli pitkä viesti. Pariskunnalla oli ollut sovittu vaihto Suomessa, lentoliput ostettuina, ja nyt vaihtarit olivat ilmoittaneet eronneensa ja päättäneensä luopua vaihdosta. Apua kaivattiin. Päivät vain olivat juuri ne samaiset, joina kanadalaisperhe asustelee meillä, joten ei onnistunut tuokaan. Mutta taas lähti täältä isot pahoittelut ja toiveet mahdollisesta tulevasta vaihdosta. Edinburgh on oma suosikkikaupunkini, Princes Street Gardensin näköaloissa on jotain lumoavaa.

Muutamia ihan tavallisiakin vaihtokyselyjä on tullut, mutta nuo kolme olivat mielenkiintoisimmat. Nyt alkaa olla pikkuhiljaa aika ruveta valmistelemaan kotia vaihtoa varten, kahden kuukauden kuluttua vietämme jo iltaa "oman" uima-altaan reunalla Quebecissä!

 

Koottuja selityksiä Floridasta

No niin, ei kovin paljon näytä siltä, että olisimme menossa Floridaan jouluksi, ainakaan kodinvaihtolomalle. Tai siis pikemminkin näyttää siltä, että sieltä ei ole kukaan tulossa tänne.

Olen kuukauden aikana lähettänyt nelisenkymmentä kyselyä lähinnä Tampan ja Miamin alueille, sillä meidän teini haluaa nähdä NHL-kiekkoa. On ollut hulppeita taloja ja vaatimattomampia asuntoja. Hakuehdoksi olen laittanut vain kahden makuuhuoneen minimin. Vastauksia on tullut ehkä 25. Aiemmin jo kirjoitin, että muutama kertoi harkitsevansa. Tuskin harkitsevat enää, mutta eivät ole saaneet siitä minulle kerrottua. Joka tapauksessa hienoa on, että vastauksia tulee, vaikka ne ovatkin kielteisiä. Sitten ainakin tietää, että pitää jatkaa etsimistä. Tosin nyt vähän kyllästyttää, enkä taida ihan heti mitään lisäviestejä lähetellä.

Tässä sen sijaan on koottuja kielteisiä vastauksia, kielellisestikin ihan mielenkiintoisia:

1. Sorry. Will not work good luck

2. Dear Nina,
We have a very beautiful house.
Unfortunately we are not planning to go to Finland.
thank you and best, Juliana
(tätä jäin kyllä vähän miettimään; siis kenellä on kaunis talo?)

3. Thank you for contacting me but I can't exchange during the holidays.
Best of luck in your search.
Jaleen

4. Dear Nina: Thank you for your kind offer of an exchange but I already have four exchanges set up for this year and just can't fit any more in. Next year my plan is to go to Scotland and Ireland. If something happens next year where I can find time to visit Finland I will let you know because you have a lovely home and I am certain I would enjoy spending time there.

Sincerely,
Donna Keyes

5. Dear Nina: As attractive as your offer is, we regret that we will not likely be able to do a house exchange outside of the country this year. We hope you find a satisfactory swap and we'll keep you on file for possible subsequent exchanges.
All the best in your explorations.
Thom

6. hi Nina,
We're trying to get to Rome, so I'll have to say 'no' for now. But please keep us in mind for later...
Thanks,
Earl

7. Hello Nina I am not sure if I respond previously but thank you for your proposal but it will not work for me

8. No thank you. Our home is unavailable then

9. Hi Nina,
Thank you for your inquiry. You have a beautiful home. Currently, I'm doing an exchange in May, and my house is set up for some maintenance and repairs for June --- so I can't commit that time yet. We are interested in going to the Scandinavian countries next summer (2014) and will keep your place on our saved list. I'm not committing to anything for Christmas yet, in case we do a simultaneous exchange for that time. But please keep us in mind and feel free to contact me again about it.
Best regards,
Linda

Nuo ovat kaikki ihan aitoja viestejä, välimerkkeineen ja allekirjoituksineen (tai niiden puuttumisineen). Siinä mielessä tämä on opettavaista, että hyvin kirjoitetuista voi ottaa oppia ja käyttää samaa itse myöhemmin.

Ja kerran tällä viikolla jouduin käyttämäänkin oppejani, kun Australian neuvottelumme ajautuivat sananmukaisesti karille. Sen niminen henkilö tässä taloudessa ei nimittäin suostu vielä sopimaan mitään kesälle 2014. Harmittavaista, harmittavaista. Kyllä nyt vähän lohduttaisi, jos joku floridiaani ymmärtäisi haluta Suomeen. Seuraavaksi taidan alkaa lupailla valkeaa joulua ja poroja Turun kaduilla:-)

Australiaan ja/tai Floridaan?

Lumimyrskyissä ja pakkasissa on pakko uskoa, että kesä lähestyy ja neljän kuukauden päästä me polskuttelemme "omassa" uima-altaassamme Montrealissa. Paljon ei ole sen asian suhteen viime aikoina tapahtunut. Töissä on ollut kiireitä molemmilla perheillä ja nyt on käytännössä sovittu, että aloitamme tarkemman asioista sopimisen pääsiäisen jälkeen. Olennaisimmat asiat on jo kuitenkin sovittu jo syksyllä, kun keskusteluja käytiin.

Tulevaisuutta on sen sijaan suunniteltu innokkaasti. Jälleen kerran olisimme kovasti mielellämme menossa Floridaan jouluksi. Aloitin rauhallisesti, lähetin parisenkymmentä kyselyä. Noin puolet ei vastannut mitään, muutama ilmoitti, että sorry, nyt ei kiinnosta, yksi olisi kovasti vaihtamassa kesällä ja kaksi vastasi harkitsevansa asiaa ja lupasi ottaa yhteyttä lähipäivinä. Ensimmäisen yhteydenottoa on nyt odotettu kaksi viikkoa ja jälkimmäinen lupasi nimenomaan meilailla viime keskiviikkoon mennessä. Niin että ohi taisivat mennä nuokin. Merkillistä on mielestäni se, että luvataan palata asiaan, mutta ei sitten ikinä tehdäkään niin. Voisihan sitä esimerkiksi lyhyesti vain todeta, ettei tämä nyt sopinutkaan meille.

Viime viikonloppuna saimme viestin Sydneystä Australiasta. Sieltä nelihenkinen perhe haluaisi mielellään vaihtaa meidän kanssamme kotia kesällä 2014, jolloin siellä on tietenkin talvi. Viikon mittaan on nyt lähetelty muutama viesti ja Brendan haluaa ehdottomasti puhua kanssani puhelimessa viikonlopun aikana. Tämä etenee hurjaa vauhtia, emmekä ole vielä edes päättäneet haluammeko lähteä Suomen kesästä viettämään Australian talvea. Kovin kylmä siellä ei olisi, päivälämpötilat saattavat hyvinkin olla +15:n nurkilla. Mutta, mutta... haluammeko sitoutua tekemään jotain yli vuoden päästä lomallamme? Kirjoittelen lisää, jos näistä jutuista jotain kehkeytyy.