maanantai 23. toukokuuta 2016

Talonvahtina Englannissa

Terveisiä Eastbournesta! Matka alkoi kotoa aivan liian varhain sunnuntaiaamuna, sillä olin ostanut lipun Finnairin aamuvuorolle Turusta Helsinkiin klo 6.15. Tämä tarkoitti sitä, että kello herätti 4.10. Olisi Lontooseen toki miellyttävämpiäkin - ja halvempia - yhteyksiä löytynyt, mutta olin luvannut olla perillä ennen kolmea, joten tuo oli ainoa mahdollisuus.

Turun lentokentällä ei tietenkään ole yhtään ketään sunnuntaina aamuviiden jälkeen, joten olisi voinut olettaa, että kaikki sujuu sutjakkaasti. Edessäni turvatarkastuksessa vain sattui olemaan joukko slaavilaista kieltä puhuvaa nuorisoa ilmeisesti opettajansa kanssa eikä kyseinen joukkio ollut tainnut kuulla nestemäisten käsimatkatavaroiden rajoituksista. Mitään ei heitetty menemään: siinä he vetelivät muovilusikoilla Nutellaa purkin tyhjäksi. Turvatarkastusjonossa, ollessaan itse vuorossa. Ohi ei myöskään päässyt, sillä hihna oli aivan täynnä hidän tavaroitaan. Mukana oli myös useita pusseja valmiiksi viipaloitua leipää, jota jostain syystä uudelleenorganisoitiin lentokentän jakamiin minigrip-pusseihin. Onneksi ei ollut kiire minnekään, sitä touhua oli ihan hauska seurata. Tarkastajat taisivat vähän hämmentyä, sillä omasta käsilaukustani löysin Lontoossa huulirasvan, johon ei tarkastuksessa reagoitu mitenkään.

Budjettimatkalaisena otin kotoa mukaan vesipullon Helsinki-Vantaalla täytettäväksi. Ne kun nyt ovat mainostaneet, että vessoista löytyy taas hanoja, joista saa kylmää vettä. Ensimmäisessä vessassa meitä oli neljä kyseistä hanaa ihmettelemässä, vettä tuntui tulevan aika sattumanvaraisesti. Yksi sai yhtäkkiä pullonsa täyteen, me muut emme mitään. Siinä joku kertoi saaneensa toisesta paikasta pulloonsa vettä. Sinne siis. Sama juttu! Onneksi siihen sattui osumaan henkilökuntaan kuuluva, joka kertoi vesihanojen salaisuuden: niissä on liiketunnistin. Oltiin kyllä huidottu eestaas, mutta väärästä paikasta. Tunnistin on altaiden etuosassa, siinä pitää seisoa riittävän lähellä, jotta vettä tulee. Sellainen tavallinen hanassa oleva tunnistin kuulemma jättäisi vedet valumaan. Miten? No pullo tuli täyteen kirkasta ja matka jatkui passintarkastuksen kautta lähtöportille. Lontooseen lennettiin oikein isolla koneella ja kerrankin oli oikein mukavaa töllöttää koneessa hömppäelokuvaa. Kuulokkeetkin jaettiin ihan ilmaiseksi!

Ison koneen ansiosta lento oli etuajassa, tavarat tulivat nopeasti ja siirtyminen keskustasn miellyttävästi. Yllättäen olin Victorian rautatieasemalla reilusti aiemmin kuin olin kuvitellut. Jouduin odottamaan puolitoista tuntia, sillä olin ostanut lipun etukäteen (on todella paljon halvempi, mutta ei voi vaihtaa). Aikaa oli siis cappucinolle.


Tähän asti kaikki oli mennyt erinomaisesti. Junayhteys oli suora, 1 h 22 min. Viivästykset alkoivatkin vasta Eastbournessa. Emäntäni oli käskenyt matkata bussilla nro 51 keskustasta Sovereign Harbour Northiin. Edellinen oli juuri mennyt, kulkee vain kerran tunnissa ja vain joka toinen ajaa sataman pohjoispuolelle eli odotusta olisi ollut melkein kaksi tuntia. Päätin hakea turisti-infosta kartan ja kysyä neuvoa, mutta se oli suljettu juuri klo 13. Yritin kysyä pysäkillä olevalta nuorisolta apua, mutta heillä ei ollut aavistustakaan. Ei myöskään bussikuskilla, joka oli vasta harjoittelija. Hyppäsin kuitenkin eteläpuolen bussiin ja tulin niin pitkälle kuin pääsin. Sainkin sitten apua Beirutista kotoisin olevalta herralta, joka näytti kävelyreitin, kun oli itse tulossa samaan suuntaan.

Olin kyllä aika puhki päästessäni laukkuni kanssa perille. Avain oli oven pielessä kukkapurkin alla kuten oli sovittu. Täällä odottelikin jo Kia-neiti innokkaasti ulos pääsyä. Siinä oli hyvä opas, eipä tarvinnut itse reittiä miettiä.


Ilta sujui puolipökerryksissä suuremmitta kommelluksitta. Asunto on pieni kaksio. Soveregn Harbour on uusi asuntoalue, marinan ympärille rakennettu. Sitä ympäri kävelin tänäänkin, sekä koiran kanssa että ilman. Vuorovesi-ilmiötä oli mielenkiintoista seurata, vesi nousi ihan silmissä.




Aika leppoisaa siis toistaiseksi. Ohjeet ovat selkeät: aamulla 20 min kävely ja ruoka iltapäivällä 45 min kävely ja ruoka, illalla päästetään Kia takapihalla käymään ja annetaan muutama keksi. Ei työt juuri paina. Se tässä on haittapuolena, etten ollut ymmärtänyt, kuinka huonot bussiyhteydet täältä on kaupungille. Illan viimeinen tulee kahdeksalta. Jos siis haluan teatteriin, kotiin on tultava taksilla. Leffateatteri tuossa on vieressä, siellä jo tänään olinkin. Huomenna aion kuitenkin kaupungille tekemään vähän suunnitelmia viikon varalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.