Sunnuntaina muu perhe lepäsi, minä kävin aamulla vielä patikoimassa näissä upeissa maisemissa. Yhtään käärmettä en nähnyt ja lenkki oli kolme tuntia leppoisaa tallustelua. Huipulta näkyi myös San Franciscon lahti ja vähän kaupunkiakin. Ihmisiä oli aamulla jo ennen yhdeksää paljon, luvassa oli kuuma päivä ja siksi varmaan liikkeelle oli lähdetty aikaisin.
Kotiin ajaessani pysähdyin myös donitsikauppaan. Jäi ne vappumunkit edellisenä päivänä saamatta, mutta tämä uusi yritys tuotti tulosta. Tässä siis meidän kerran elämässä riittää -lounas.
Sunnuntai kuluikin sitten muuten pakkaillessa ja kotia järjestellessä. Ei meidän siivota tarvinnut, Jack ja Claire palasivat vasta seuraavana perjantaina ja sitä ennen siivoojat kävivät hoitamassa homman. Tässä vielä pari kuvaa meidän olohuoneesta.
Haimme myös vuokra-auton Oaklandin lentokentältä. Vuorokauden vuokra oli huomattavasti halvempi kuin olisi ollut taksikyyti kentälle kolmelta hengeltä. Stella tarjoutui kuskaamaan meidät BART-asemalle, mutta viiden matkalaukun kanssa ei ihan kiinnostanut lähteä junalla seikkailemaan, varsinkin kun matkalla olisi ollut kaksi vaihtoa. Ajomatkaa kentälle oli kotoa vain puolisen tuntia.
Maanantaina poikkesimme vielä syömään suosikkipikaruokaamme ennen kentälle saapumista.
Kentällä kaikki sujui kohtuullisesti. Matkatavaroiden painossa vain oltiin hurjan tarkkoja. Norwegianille olimme maksaneet kolme laukkua, á 20 kg. Ne punnittiin yhdessä ja kokonaispaino oli 63 kg. Vaihtoehdot oli joko maksaa lisää tai organisoida uudelleen. Otimme laukuista pois pari kirjaa ja siinä se sitten olikin. Käsimatkatavaroihin meille mahtui hyvin lisää, vaikka nekin punnittiin. Tuo tarkoitti vain sitä, että jouduimme raahaamaan niitä kiloja mukanamme koko matkan.
Lennot olivat ajallaan ja niin miellyttäviä kuin mahdollista. Ruoka oli taas ihan onnetonta ja pahaa, mutta onneksi olimme olleet ajoissa liikkeellä ja paluumatkallekin saaneet varattua käytäväpaikat.
Yö jäi siis väliin ja viikko on mennyt aikaerosta toipumiseen. Kyllä voi ihmisen elimistö olla sekaisin, onneksi on melatoniini olemassa!
Täällä kotona oli kaikki mennyt hyvin, skotit olivat tyytyväisiä oleskeluunsa ja säihinkin. Meidän Skotlannin matkan kanssa on nyt käynyt niin, että minä lähden sinne muutaman naisen kanssa ja perheen miesväki jää kotiin tekemään töitä. Matka on siis kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla, olemme vain kaksi viikkoa.
Lieneekö johtunut aikaerorasituksesta ja sekavuudesta, mutta viime viikolla hankin itselleni seuraavan matkan, Englantiin ensi viikon sunnuntaista alkaen. Tämä ei ole mikään kodinvaihto vaan talonvahtimispesti. Olen liittynyt sellaiseenkin sivustoon ja olen nyt siis menossa Englannin etelärannikolle Eastbourneen kymmeneksi päiväksi vahtimaan asuntoa ja kääpiösnautseri Kiaa. Kirjoittelen lisää siitä reissusta myöhemmin. Emäntäni ei ole kovin tekninen ja luulen, ettei asunnosta löydy wifiä. Talonvahtius eroaa oikeastaan kodinvaihdosta vain siinä, että meille ei tule kukaan ja yleensä kodin lisukkeena tulee lemmikki tai useampikin. Jos sellainen vaihtoehto kiinnostaa, joko vahtina tai kodinomistajana, tuosta linkistä saat 20% alennusta vuosimaksusta (ja minä kaksi ilmaista kuukautta jäsenhankinnasta). Vuosimaksu talonvahdeille on normaalisti 92,40€.
https://www.trustedhousesitters.com/su/oVFlgeNl
Olisin myös päässyt lähelle Lontoota, mutta valitsin tuon, koska olen ollut vuosikymmeniä sitten Eastbournessa ja halusin päästä verestelemään vanhoja muistoja. Kolmas paikka oli Israelissa, mutta siitä kieltäydyin hirvittävän tiukkojen sääntöjen takia. Siinä kämpässä ei olisi uskaltanut rentoutua ollenkaan. Kesäksi on vielä vapaana paljon pestejä ja lisää tulee koko ajan.
Tässä vielä Kia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.