maanantai 16. kesäkuuta 2014

Kinderdijk, Breda ja Waalwijk

Sunnuntaina suunnistimme Rotterdamin lähistölle. Kinderdijk on UNESCO:n maailmanperintökohde ja yksi Hollannin suosituimmista turistikohteista, minkä kyllä huomasimmekin. Esimerkiksi Rotterdamista voi tehdä risteilyn Kinderdijkiin.
Alueella on jäljellä 19 vanhaa tuulimyllyä, joista kahteen pääsee sisällekin eli ne toimivat nykyään museoina. Pihoista päätellen muutamissa asutaankin.



Mielenkiintoinen paikka, tuulimyllyn siivet pyörivät melkoisella voimalla jo kohtalaisen pienelläkin tuulella. Bussilastillinen amerikkalaisturisteja ja toinen japanilaisia: näin rauhallisten kuvien saaminen vaati vähän suunnittelua.

Kinderdijkistä matka jatkui lounaalle Bredan vanhaan kaupunkiin.


Kauniissa keskustassa maisemaa hallitsevat kirkko


ja kuninkaallinen sotilasakatemia:


Sunnuntai näytti olevan kävelykaduilla vilkas päivä, ihmiset olivat ostoksilla, lounaalla tai kahvilla, jotkut istuivat taidemaalarien mallina. Kuvassa ei valitettavasti kuulu aukion elävä musiikki.


Bredasta ajelimme pieniä maaseututeitä kotiin päin, ostimme markkinoilta mansikoita ja ihmettelimme pyöräilijöiden määrää. Kesäjuhliin voi täällä polkea pyörällä juhlatamineisiin pukeutuneena.

Kolme tiivistä päivää vaativat veronsa ja illalla täällä suurella sohvalla näpytti tablettejaan kaksi väsynyttä matkanaista. Lepopäivän tarpeessa päätimme pysyä maanantain Waalwijkissa. Keskustassa näytti kuitenkin aamupäivällä lähinnä siltä, että ihmiskunta on maapallolta kuollut. Kun joku vihdoin käveli vastaa, saimme selityksen: sen lisäksi, että kaupat on suljettu sunnuntaisin ne aukeavat maanantaisin vasta yhdeltä! Aamukahvit kuitenkin saimme kaupungintalon aukiolla.



Kaupungintalossa oli muuten hieno näyttely valokuvakilpailun sadosta. Ystävällinen täti opasti meitä vaatimattomalla englannillaan (joka kuitenkin päihitti meidän hollannintaitomme; luemme kyllä sujuvasti, mutta puhumisesta ei vielä tule mitään).

Waalwijk on viihtyisä kaupunki, paljon vaikuttavia rakennuksia ja kauniita kukkaistutuksia.


Tänään saatiin muutama vesipisarakin niskaamme. Kotiin kokkailemaan päästiin neljän aikoihin.


Olemme muuten todella kyllästyneitä asumaan neljässä kerroksessa, ihan järjetöntä ylösalasjuoksemista. Onneksi täällä ei tarvi olla monta viikkoa. Tänään jouduin vastaamaan kielteisesti Kalifornian Long Beachilta tulleeseen kodinvaihtopyyntöön. He halusivat meille ensi kesäkuussa, mutta sitä me emme valitettavasti voi vielä luvata. Nyyh!

Nyt täällä taas maataan sohvalla ja näpytetään padeja. Saas nähdä, käykö niin, että tänään ei enää päästä mihinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tulee minulle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Älä siis ihmettele, vaikka tähän menisi muutama päivä. Laitathan kommenttiin (etu)nimesi, jotta tiedän, kuka kirjoitti.