Löysimme kodinvaihdon helmikuussa 2011, jolloin liityimme sekä Intervac- että Home Exchange -kodinvaihtosivustoihin. Ensimmäiset vaihtomme teimme samana vuonna: kesäkuussa Tukholmaan ja heinäkuussa Marseilleen. Vaikka kaikki ei aina ihan sujunut käsikirjoituksen mukaan, olemme kuitenkin löytäneet mielenkiintoisen ja edullisen tavan tutustua uusiin paikkoihin maailmalla, pahimpien turistirysien ulkopuolella. Klikkaamalla kuvia saat ne suurempina ja kommentit ovat tervetulleita!
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Koottuja selityksiä Floridasta
No niin, ei kovin paljon näytä siltä, että olisimme menossa Floridaan jouluksi, ainakaan kodinvaihtolomalle. Tai siis pikemminkin näyttää siltä, että sieltä ei ole kukaan tulossa tänne.
Olen kuukauden aikana lähettänyt nelisenkymmentä kyselyä lähinnä Tampan ja Miamin alueille, sillä meidän teini haluaa nähdä NHL-kiekkoa. On ollut hulppeita taloja ja vaatimattomampia asuntoja. Hakuehdoksi olen laittanut vain kahden makuuhuoneen minimin. Vastauksia on tullut ehkä 25. Aiemmin jo kirjoitin, että muutama kertoi harkitsevansa. Tuskin harkitsevat enää, mutta eivät ole saaneet siitä minulle kerrottua. Joka tapauksessa hienoa on, että vastauksia tulee, vaikka ne ovatkin kielteisiä. Sitten ainakin tietää, että pitää jatkaa etsimistä. Tosin nyt vähän kyllästyttää, enkä taida ihan heti mitään lisäviestejä lähetellä.
Tässä sen sijaan on koottuja kielteisiä vastauksia, kielellisestikin ihan mielenkiintoisia:
1. Sorry. Will not work good luck
2. Dear Nina,
We have a very beautiful house.
Unfortunately we are not planning to go to Finland.
thank you and best, Juliana
(tätä jäin kyllä vähän miettimään; siis kenellä on kaunis talo?)
3. Thank you for contacting me but I can't exchange during the holidays.
Best of luck in your search.
Jaleen
4. Dear Nina: Thank you for your kind offer of an exchange but I already have four exchanges set up for this year and just can't fit any more in. Next year my plan is to go to Scotland and Ireland. If something happens next year where I can find time to visit Finland I will let you know because you have a lovely home and I am certain I would enjoy spending time there.
Sincerely,
Donna Keyes
5. Dear Nina: As attractive as your offer is, we regret that we will not likely be able to do a house exchange outside of the country this year. We hope you find a satisfactory swap and we'll keep you on file for possible subsequent exchanges.
All the best in your explorations.
Thom
6. hi Nina,
We're trying to get to Rome, so I'll have to say 'no' for now. But please keep us in mind for later...
Thanks,
Earl
7. Hello Nina I am not sure if I respond previously but thank you for your proposal but it will not work for me
8. No thank you. Our home is unavailable then
9. Hi Nina,
Thank you for your inquiry. You have a beautiful home. Currently, I'm doing an exchange in May, and my house is set up for some maintenance and repairs for June --- so I can't commit that time yet. We are interested in going to the Scandinavian countries next summer (2014) and will keep your place on our saved list. I'm not committing to anything for Christmas yet, in case we do a simultaneous exchange for that time. But please keep us in mind and feel free to contact me again about it.
Best regards,
Linda
Nuo ovat kaikki ihan aitoja viestejä, välimerkkeineen ja allekirjoituksineen (tai niiden puuttumisineen). Siinä mielessä tämä on opettavaista, että hyvin kirjoitetuista voi ottaa oppia ja käyttää samaa itse myöhemmin.
Ja kerran tällä viikolla jouduin käyttämäänkin oppejani, kun Australian neuvottelumme ajautuivat sananmukaisesti karille. Sen niminen henkilö tässä taloudessa ei nimittäin suostu vielä sopimaan mitään kesälle 2014. Harmittavaista, harmittavaista. Kyllä nyt vähän lohduttaisi, jos joku floridiaani ymmärtäisi haluta Suomeen. Seuraavaksi taidan alkaa lupailla valkeaa joulua ja poroja Turun kaduilla:-)
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Australiaan ja/tai Floridaan?
Lumimyrskyissä ja pakkasissa on pakko uskoa, että kesä lähestyy ja neljän kuukauden päästä me polskuttelemme "omassa" uima-altaassamme Montrealissa. Paljon ei ole sen asian suhteen viime aikoina tapahtunut. Töissä on ollut kiireitä molemmilla perheillä ja nyt on käytännössä sovittu, että aloitamme tarkemman asioista sopimisen pääsiäisen jälkeen. Olennaisimmat asiat on jo kuitenkin sovittu jo syksyllä, kun keskusteluja käytiin.
Tulevaisuutta on sen sijaan suunniteltu innokkaasti. Jälleen kerran olisimme kovasti mielellämme menossa Floridaan jouluksi. Aloitin rauhallisesti, lähetin parisenkymmentä kyselyä. Noin puolet ei vastannut mitään, muutama ilmoitti, että sorry, nyt ei kiinnosta, yksi olisi kovasti vaihtamassa kesällä ja kaksi vastasi harkitsevansa asiaa ja lupasi ottaa yhteyttä lähipäivinä. Ensimmäisen yhteydenottoa on nyt odotettu kaksi viikkoa ja jälkimmäinen lupasi nimenomaan meilailla viime keskiviikkoon mennessä. Niin että ohi taisivat mennä nuokin. Merkillistä on mielestäni se, että luvataan palata asiaan, mutta ei sitten ikinä tehdäkään niin. Voisihan sitä esimerkiksi lyhyesti vain todeta, ettei tämä nyt sopinutkaan meille.
Viime viikonloppuna saimme viestin Sydneystä Australiasta. Sieltä nelihenkinen perhe haluaisi mielellään vaihtaa meidän kanssamme kotia kesällä 2014, jolloin siellä on tietenkin talvi. Viikon mittaan on nyt lähetelty muutama viesti ja Brendan haluaa ehdottomasti puhua kanssani puhelimessa viikonlopun aikana. Tämä etenee hurjaa vauhtia, emmekä ole vielä edes päättäneet haluammeko lähteä Suomen kesästä viettämään Australian talvea. Kovin kylmä siellä ei olisi, päivälämpötilat saattavat hyvinkin olla +15:n nurkilla. Mutta, mutta... haluammeko sitoutua tekemään jotain yli vuoden päästä lomallamme? Kirjoittelen lisää, jos näistä jutuista jotain kehkeytyy.
Tulevaisuutta on sen sijaan suunniteltu innokkaasti. Jälleen kerran olisimme kovasti mielellämme menossa Floridaan jouluksi. Aloitin rauhallisesti, lähetin parisenkymmentä kyselyä. Noin puolet ei vastannut mitään, muutama ilmoitti, että sorry, nyt ei kiinnosta, yksi olisi kovasti vaihtamassa kesällä ja kaksi vastasi harkitsevansa asiaa ja lupasi ottaa yhteyttä lähipäivinä. Ensimmäisen yhteydenottoa on nyt odotettu kaksi viikkoa ja jälkimmäinen lupasi nimenomaan meilailla viime keskiviikkoon mennessä. Niin että ohi taisivat mennä nuokin. Merkillistä on mielestäni se, että luvataan palata asiaan, mutta ei sitten ikinä tehdäkään niin. Voisihan sitä esimerkiksi lyhyesti vain todeta, ettei tämä nyt sopinutkaan meille.
Viime viikonloppuna saimme viestin Sydneystä Australiasta. Sieltä nelihenkinen perhe haluaisi mielellään vaihtaa meidän kanssamme kotia kesällä 2014, jolloin siellä on tietenkin talvi. Viikon mittaan on nyt lähetelty muutama viesti ja Brendan haluaa ehdottomasti puhua kanssani puhelimessa viikonlopun aikana. Tämä etenee hurjaa vauhtia, emmekä ole vielä edes päättäneet haluammeko lähteä Suomen kesästä viettämään Australian talvea. Kovin kylmä siellä ei olisi, päivälämpötilat saattavat hyvinkin olla +15:n nurkilla. Mutta, mutta... haluammeko sitoutua tekemään jotain yli vuoden päästä lomallamme? Kirjoittelen lisää, jos näistä jutuista jotain kehkeytyy.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Joululomalta on palattu!
Vaikka tuo Sveitsin loman kommentoiminen päättyi kesken, sieltä päästiin ihan kunnialla kotiin. Työkiireet ja flunssa ovat vain viivästyttäneet blogin päivitystä.
Viimeisenä keskiviikkona kävimme Jungfraun alueella laskettelemassa ja kävelemässä. Sumua oli niin paljon, että maisemia ei juuri näkynyt eikä aluksi aamulla juuri edessä oleva rinnekään. Vasta iltapäivällä kotimatkalle lähtiessämme aloimme saada käsitystä kylää ympäröivistä vuorista.
Torstaina siivosimme parhaan taitomme mukaan vaihtokotiamme ja iltapäivällä alkoi kotimatka. Pysähtelimme Geneven-järven pikkukaupungeissa.
Matkan jälkeen sveitsiläistä vaihtoperhettämme haastateltiin paikallislehteen ja minuakin sähköpostilla. Täällä kotona kodinvaihdoistamme oli juttu Vakka-Suomen Sanomissa. Aika paljon kiinnostusta asia on herättänyt.
Nyt onkin sitten aika suunnitella tulevaa. Montrealin lennot on ostettu heinäkuulle ja myös kanadalainen vaihtoperhe on hankkinut omat lentonsa Tukholmaan asti. Tulevat ilmeisesti sieltä laivalla Turkuun vietettyään ensin pari päivää Ruotsissa.
Eilen tuli vaihtopyyntö Australian Sunshine Coastilta vuodelle 2014. Kyseessä on eläkeläispariskunta, jolla on suomalainen naapuri ja he haluaisivat kovasti päästä tutustumaan Suomeen. Lähetin lisäkyselyjä ja kysyin, onko mahdollista laittaa heidän koiransa Kenneliin vaihdon ajaksi, kun me emme halua ottaa vastuuta kenenkään lemmikistä. Tai sitten pitää ottaa Mirkka-sisko Montrealin lisäksi mukaan Australiaankin, jotta saadaan koiranhoito kunnialla järjestettyä. Niin ja se talo on kaksikerroksinen oikein siistinnäköinen omakotitalo merenrantakaupungissa ja uima-altaalla!
Viimeisenä keskiviikkona kävimme Jungfraun alueella laskettelemassa ja kävelemässä. Sumua oli niin paljon, että maisemia ei juuri näkynyt eikä aluksi aamulla juuri edessä oleva rinnekään. Vasta iltapäivällä kotimatkalle lähtiessämme aloimme saada käsitystä kylää ympäröivistä vuorista.
Torstaina siivosimme parhaan taitomme mukaan vaihtokotiamme ja iltapäivällä alkoi kotimatka. Pysähtelimme Geneven-järven pikkukaupungeissa.
Matkan jälkeen sveitsiläistä vaihtoperhettämme haastateltiin paikallislehteen ja minuakin sähköpostilla. Täällä kotona kodinvaihdoistamme oli juttu Vakka-Suomen Sanomissa. Aika paljon kiinnostusta asia on herättänyt.
Nyt onkin sitten aika suunnitella tulevaa. Montrealin lennot on ostettu heinäkuulle ja myös kanadalainen vaihtoperhe on hankkinut omat lentonsa Tukholmaan asti. Tulevat ilmeisesti sieltä laivalla Turkuun vietettyään ensin pari päivää Ruotsissa.
Eilen tuli vaihtopyyntö Australian Sunshine Coastilta vuodelle 2014. Kyseessä on eläkeläispariskunta, jolla on suomalainen naapuri ja he haluaisivat kovasti päästä tutustumaan Suomeen. Lähetin lisäkyselyjä ja kysyin, onko mahdollista laittaa heidän koiransa Kenneliin vaihdon ajaksi, kun me emme halua ottaa vastuuta kenenkään lemmikistä. Tai sitten pitää ottaa Mirkka-sisko Montrealin lisäksi mukaan Australiaankin, jotta saadaan koiranhoito kunnialla järjestettyä. Niin ja se talo on kaksikerroksinen oikein siistinnäköinen omakotitalo merenrantakaupungissa ja uima-altaalla!
tiistai 1. tammikuuta 2013
Uudenvuodenaatto
Maanantaihin mahtui lenkkeilyä, jääkiekkoa (katsottuna), ruokaostoksia ja Bernin vanhakaupunki.
Tukevan aterian, Monopolin ja elokuvan jälkeen näimme muutaman raketinkin naapurustossa.
Onnellista Uutta Vuotta kaikille!
Tukevan aterian, Monopolin ja elokuvan jälkeen näimme muutaman raketinkin naapurustossa.
Onnellista Uutta Vuotta kaikille!
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Fribourg ja Murten - sunnuntaikävelyä
Sunnuntai alkoi Suomi-Sveitsi -jääkiekko-ottelulla, joka sai kaksi kolmesta ylös sängystä huomattavan aikaisin. Onneksi Suomi voitti, ettei mennyt ihan koko päivä pilalle.
Aamupäivällä päätimme lähteä tutustumaan Fribourgin vanhaan kaupunkiin.
Kaupunki on kiva, vanha osa melko suuri ja korkeusero huomattava. Koska me olemme reippaita, kävelimme tietenkin alhaalta jokivarresta ylös kalliolle, kiertelimme kaupunkia ja tulimme maailman ainoalla jäteveden pyörittämällä funikulaarilla alas. Kyllä, siellä haisi.
Kotimatkalla kävimme vielä tunnelmallisessa Murtenin vanhassa kaupungissa muurien sisällä ihailemassa rakennuksia ja jokimaisemia.
Sveitsi ei ehkä sittenkään ole aina ollut puolueeton!
Aamupäivällä päätimme lähteä tutustumaan Fribourgin vanhaan kaupunkiin.
Kaupunki on kiva, vanha osa melko suuri ja korkeusero huomattava. Koska me olemme reippaita, kävelimme tietenkin alhaalta jokivarresta ylös kalliolle, kiertelimme kaupunkia ja tulimme maailman ainoalla jäteveden pyörittämällä funikulaarilla alas. Kyllä, siellä haisi.
Kotimatkalla kävimme vielä tunnelmallisessa Murtenin vanhassa kaupungissa muurien sisällä ihailemassa rakennuksia ja jokimaisemia.
Sveitsi ei ehkä sittenkään ole aina ollut puolueeton!
Kolme päivää Alpeilla - Crans Montana ja Siviez
Torstaina jätimme sateisen Fribourgin alueen ja suuntasimme vuorille, Valais'n alueelle. Koko matkan satoi ja oli harmaata. Poikkesimme kahville Montreux'n viehättävään järvenrantakaupunkiin, mutta kovin oli sekin harmaa tähän aikaan vuodesta. Iltapäivällä saavuimme Venthônen kylään ja majapaikkaamme La Flamandeen. Kolmen makuuhuoneen B&B, jossa joka huoneesta on uskomaton näköala laakson yli vuorille. Torstaina siitä tosin sai vain aavistuksen, sillä sumu ja räntäsade peitti näkymän melkein kokonaan.
Huone oli hyvä ja siisti, mutta missä muussa maassa B&B maksaa 165€/yö, varsinkaan kun sijainti ei ollut mitenkään keskeinen? Emäntä Nadine oli todella ystävällinen ja avulias, olisi jopa kuskannut meidät 10 km:n päähän Montanan kylään. Kieltäydyimme kohteliaasti, ajoimme kilometrin matkan funikulaarille ja matkasimme ylös tutkimaan kylää. Räntää ja vettä satoi, mutta saimme tietomme ja pizzatkin maistuivat. Funikulaarilla takaisin alas ja valmistautumaan perjantain urheiluihin.
Perjantaina tuhdin aamiaisen jälkeen ajoimme ylös Montanaan. Kari ja Esa lähtivät hiihtohissillä ylös ja minä kävellen talvivaelluspolkua Aminonan kylään.
Montanassa oli hyvin hoidetut talvivaellusreitit, joita pitkin pääsi ihan kengillä, lisäksi olisi ollut lumikenkäreittejä. Montanan ja Aminonan väliseen matkaan sain kulumaan yli neljä tuntia, sillä lumessa ylämäkeen tarpominen ei ole toipilaalle ihan kevyintä puuhaa. Ja aika usein oli ihan pakko pysähtyä henkäilemään maisemien kauneutta (puuskuttamisen lisäksi).
Aminonan hiihtohissin ala-aseman ravintolassa työskentelee tuttavani Celia, jonka kanssa jäin jutustelemaan miesväkeä mäestä odottaessani. Montanan rinteet eivät saaneet meidän laskettelijoilta kovin hyvää arviointia, sillä mäet olivat sohjoisia. Emäntämme selitti syynkin tähän, koko talvena ei ole ollut riittävästi pakkasta, jotta pohja olisi jäätynyt.
Lauantai oli kaunis ja aurinkoinen päivä. Se näkyi myös Montanassa - kaikki parkkipaikat ja -talot olivat täynnä ja niihin jonotettiin kadulta asti. Poistuimme alueelta ja yritimme laakson toiselle puolelle Nendaziin, mutta sama juttu sielläkin. Lopulta päädyimme Siviezin pieneen keskukseen, josta lähinnä vahingossa saimme parkkipaikan ja siinäkin meinasimme käsirysyyn joutua. Nopeat syövät hitaat -kulttuurissa ei pohjoismaisella kohteliaalla jonottamisella pääse mihinkään eikä säälipaikkoja ole jaossa. Monta tuntia ei Siviezizzä ehditty olla, mutta muutaman kerran ehtivät Kari ja Esa laskea. Illalla tulimme ruuhkassa kotiin Kleingurmelsiin.
Crans Montanaan täytyy päästä kesällä patikoimaan. Sitten taas uudestaan tähän alppiravintolaan:
Huone oli hyvä ja siisti, mutta missä muussa maassa B&B maksaa 165€/yö, varsinkaan kun sijainti ei ollut mitenkään keskeinen? Emäntä Nadine oli todella ystävällinen ja avulias, olisi jopa kuskannut meidät 10 km:n päähän Montanan kylään. Kieltäydyimme kohteliaasti, ajoimme kilometrin matkan funikulaarille ja matkasimme ylös tutkimaan kylää. Räntää ja vettä satoi, mutta saimme tietomme ja pizzatkin maistuivat. Funikulaarilla takaisin alas ja valmistautumaan perjantain urheiluihin.
Perjantaina tuhdin aamiaisen jälkeen ajoimme ylös Montanaan. Kari ja Esa lähtivät hiihtohissillä ylös ja minä kävellen talvivaelluspolkua Aminonan kylään.
Montanassa oli hyvin hoidetut talvivaellusreitit, joita pitkin pääsi ihan kengillä, lisäksi olisi ollut lumikenkäreittejä. Montanan ja Aminonan väliseen matkaan sain kulumaan yli neljä tuntia, sillä lumessa ylämäkeen tarpominen ei ole toipilaalle ihan kevyintä puuhaa. Ja aika usein oli ihan pakko pysähtyä henkäilemään maisemien kauneutta (puuskuttamisen lisäksi).
Aminonan hiihtohissin ala-aseman ravintolassa työskentelee tuttavani Celia, jonka kanssa jäin jutustelemaan miesväkeä mäestä odottaessani. Montanan rinteet eivät saaneet meidän laskettelijoilta kovin hyvää arviointia, sillä mäet olivat sohjoisia. Emäntämme selitti syynkin tähän, koko talvena ei ole ollut riittävästi pakkasta, jotta pohja olisi jäätynyt.
Lauantai oli kaunis ja aurinkoinen päivä. Se näkyi myös Montanassa - kaikki parkkipaikat ja -talot olivat täynnä ja niihin jonotettiin kadulta asti. Poistuimme alueelta ja yritimme laakson toiselle puolelle Nendaziin, mutta sama juttu sielläkin. Lopulta päädyimme Siviezin pieneen keskukseen, josta lähinnä vahingossa saimme parkkipaikan ja siinäkin meinasimme käsirysyyn joutua. Nopeat syövät hitaat -kulttuurissa ei pohjoismaisella kohteliaalla jonottamisella pääse mihinkään eikä säälipaikkoja ole jaossa. Monta tuntia ei Siviezizzä ehditty olla, mutta muutaman kerran ehtivät Kari ja Esa laskea. Illalla tulimme ruuhkassa kotiin Kleingurmelsiin.
Crans Montanaan täytyy päästä kesällä patikoimaan. Sitten taas uudestaan tähän alppiravintolaan:
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Joulunviettoa Kleingurmelsissa
Joulunpyhät sujuivat rauhallisesti. Joulupäivänä käytiin pitkällä kävelylenkillä ja illalla syömässä paikallisessa ravintolassa. Taas kerran unohtui sanakirja matkasta ja oltiin jo tilaamassa hevosta pääruoaksi, kun paikalle saapui tarjoilija, joka osasi sen verran englantia, että osasi lihan nimen kääntää. Tilaus muuttui sitten lampaaksi ja naudaksi. Hurjan hyvää ja ruokaa oli riittävästi.
Tapaninpäivän aamuna satoi vettä kaatamalla, mutta aamupäivän aikana alkoi aurinko paistaa. Kävin kuvaamassa vaihtokotiamme takapihaltakin päin.
Ikkunalaudoillakin on joulua koristeltu.
Ajelimme sitten Schwarzseelle, jossa on lähin laskettelukeskus. Tiesimme, että sinne ei laskemaan kannata lähteä, mutta tarkoitus oli kävellä järven ympäri. Mäessä oli kyllä laskijoita, vaikka nurmikko paistoi läpi ja vettä satoi kaatamalla. Me palasimme kuitenkin saman tien kotiin ruokakaupan kautta.
Kävimme vielä ulkoilemassa kotinurkilla, pyörillä ja kävellen. Maisemat ovat viehättäviä ja täällä on tosi paljon pieniä maatiloja.
Nyt sitten vain kokkaillaan ja pakkaillaan huomenna alkavaa Crans Montanan retkeä varten. Toivottavasti teilläkin kaikilla joulu sujui leppoisasti!
Tapaninpäivän aamuna satoi vettä kaatamalla, mutta aamupäivän aikana alkoi aurinko paistaa. Kävin kuvaamassa vaihtokotiamme takapihaltakin päin.
Ikkunalaudoillakin on joulua koristeltu.
Ajelimme sitten Schwarzseelle, jossa on lähin laskettelukeskus. Tiesimme, että sinne ei laskemaan kannata lähteä, mutta tarkoitus oli kävellä järven ympäri. Mäessä oli kyllä laskijoita, vaikka nurmikko paistoi läpi ja vettä satoi kaatamalla. Me palasimme kuitenkin saman tien kotiin ruokakaupan kautta.
Kävimme vielä ulkoilemassa kotinurkilla, pyörillä ja kävellen. Maisemat ovat viehättäviä ja täällä on tosi paljon pieniä maatiloja.
Nyt sitten vain kokkaillaan ja pakkaillaan huomenna alkavaa Crans Montanan retkeä varten. Toivottavasti teilläkin kaikilla joulu sujui leppoisasti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

