Oppitunti kodinvaihdosta

Aika usein kysytään, miten nämä vaihdot oikein järjestetään. Tässä syysleskenä lauantai-iltaa viettäessäni (ja kodinvaihtosivuilla surffailtuani) ajattelin yrittää kirjoittaa, mitä ja miten me olemme viimeisen reilun kuukauden aikana sopineet kahdesta vaihdosta ja viritelleet uusia keskusteluja.

Ihan ensimmäiseksi täytyy tietysti liittyä jäseneksi jollekin kodinvaihtosivustolle. En halua ollenkaan ottaa kantaa siihen, onko jokin sivusto parempi kuin jokin toinen, kannattaa vähän tutkailla niitä sivustoja, googlettamalla löytyy, ja katsoa, mikä miellyttää eniten. Joku amerikkalainen guru on kirjoittanut, että kannattaa ensin päättää, minne haluaa vaihtaa ja sitten etsiä sivusto, jolla on kyseisessä paikassa eniten jäseniä. Niin varmaan kannattaa toimia, jos suunnittelee vaihtavansa vain kerran, mutta se ei liene monenkaan suunnitelmissa. Oikeastihan tässä käy niin, että ruokahalu vain kasvaa syödessä tai matkakuume lisääntyy reissatessa. Tällä hetkellä kumpikin sivusto, joissa me olemme jäseninä, on uudistanut koko saittinsa hirvittävän surkealla menestyksellä - kaikki on aivan sekaisin. Hakutoiminnot eivät toimi tai toimivat väärin, navigointi sivuilla on hankalaa ja monet toiminnot ovat hävinneet jonnekin bittiavaruuteen. Jäsenet purnaavat enemmän tai vähemmän kovaäänisesti sosiaalisessa mediassa, vaativat rahojaan takaisin, uhkaavat erota jne. Meillä ei ole mitään suurempaa hätää, kun ensi kesällekin on jo matka luvassa ja kummankin jäsenmaksu on maksettu kevääseen asti, joten olen ajatellut hieman vielä antaa aikaa korjata puutteet ja virheet. Mutta tunnustan kyllä käyneeni vilkuilemassa jo vähän muitakin sivustoja. Yksi niistä oli ainakin niin vanhanaikaisen näköinen, että sama sekamelska on varmasti odotettavissa sielläkin, jos aikovat kilpailussa mukana pysyä.

Olin keväällä kirjoittanut sivullemme, että haluamme jouluksi Floridaan tai eteläiseen Kaliforniaan. Florida olisi ollut ykkösvalintamme, mutta sieltä ei kukaan halua tulla talvella Suomeen eikä välttämättä kesälläkään. (Nina, Finland is way too cold for us Floridians any time of the year...) Heinäkuussa Montrealissa lomaillessamme saimme sitten viestin, jossa perhe Los Angelesin läheltä ehdotti meille vaihtoa. Heidän kotinsa on vapaana joulun aikoihin kaksi viikkoa ja he haluaisivat tulla meille ensi kesänä, jos meidän on mahdollista järjestää eriaikainen vaihto ja jos he voisivat viettää osan ajasta mökillämme Itä-Suomessa. Kanadan-lomalla oli aika vaikea alkaa keskittyä suunnittelemaan ensi kesää, joten ensin vastailimme vähän epäröiden, mutta sitten joulumatka alkoi houkuttaa ja viestitimme, että haluamme neuvotella. Joulumatkan ajankohta oli helppo, heidän joulumatkansa on juuri meidän joululomamme kohdalla ja mittainen, joten Westlake Villagen koti olisi meidän käytössämme. Sivuilla ei ollut kuvia heidän kylppäreistään eikä talosta ulkoapäin, joten pyysin niitä. He pyysivät meiltä mökin kuvia, joita meillä ei tietenkään ollut mukana Kanadassa. Sovimme siis olevamme yhteydessä, kunhan olemme Suomessa ja kunnolla heränneet.

Kuvia läheteltiin puolin ja toisin ja vaihtokodit hyväksyttiin. Kalifornialaisten kesäloman ajankohta aiheutti vähän päänvaivaa. Suomessa koulu alkaa melko aikaisin ja heidänkin täytyy lähteä kotiin jo elokuun puolessa välissä. Toisaalta toivomme, että perheen nuori mies olisi ensi kesänä alkukesän kesätöissä ja silloin meille ei oikein voi majoittua kukaan. Jonkinlaisella hyväntahtoisella tinkausmenetelmällä saimme päivät sopimaan. Vieraat tulevat ensin meille kotiin muutamaksi päiväksi heinäkuun lopussa, jolloin me menemme mökille laittamaan paikat kuntoon heitä varten. Muutaman päivän jälkeen vaihdamme paikkoja ja he ovat mökillä paluumatkaansa asti. Autonvaihtoakin he toivoivat, mutta meille se ei oikein sopinut, sillä on vaikea arvioida näin paljon etukäteen tilannetta ja todennäköisesti tarvitsemme itse kummatkin automme. Vaihto siis sovittiin siten, että kumpikin vuokraa itselleen auton.

Tässä on meidän joulukotimme tänä vuonna:

Kun tuo vaihto oli sovittu, laitoin sivuillemme tiedon, että kotimme olisi vapaana eriaikaiseen vaihtoon matkamme aikana. Samalla lähetin jo ajankohdasta ehdotuksen muutamalle perheelle, joiden toivekohteena on Suomi ja joilla on mahdollisuus eriaikaiseen vaihtoon. Myöhemmin samana päivänä sain jo ehdotuksen Isabellalta Hollannista, hän haluaisi miehensä kanssa tulla joulun viettoon meille, kun kummankin lapset ovat toisilla vanhemmillaan. Vastasin hänelle, että olen juuri itse lähetellyt kyselyjä ja odotan muutaman päivän, mutta ellei myöntäviä vastauksia tule, palaan asiaan viikon sisällä. Niin sitten teinkin ja nopeassa tahdissa sovittiin, että Isabella ja Paul tulevat meille jouluksi ja me menemme Paulin taloon ensi kesäkuussa sellaiseksi viikoksi, jolloin kummallakaan ei taaskaan ole lapsia ja he voivat majoittua Isabellan taloon. Sovimme autojen vaihdostakin ja nyt Isabella ja Paul saavat meidän auton Helsinki-Vantaalta muutama tunti meidän lähtömme jälkeen ja palauttavat sen sinne ennen paluutamme. Näppärää, eikö vain? Ja me teemme lyhyen Hollannin-loman kesäkuussa pikkukaupunkiin, johon emme muuten olisi ikinä eksyneet. Ja jos teini on kesätöissä, hän voi jäädä kotiin, sillä meille ei ole silloin tulossa ketään.

Nyt meillä on siis jäljellä suurin piirtein heinäkuun alkupuolisko kesävaihtoa varten. Lähettelin jo viikolla muutamia ehdotuksia ja sain kolme kiinnostunutta vastausta. Yhden kanssa ei löytynyt yhteisiä päiviä, sillä he olisivat tarvinneet eriaikaisen vaihdon ja meidän osalta se olisi mennyt vähän monimutkaiseksi. Harmi, sillä se koti oli ihana tirolilaistalo Innsbruckin lähellä. Kaksi perhettä laittoi asian mietintämyssyyn, lähetti lisäkysymyksiä, toinen kyseli mahdollisuuksista käyttää kesämökkiä ja kumpikin on luvannut palata asiaan viikon sisällä. Nyt emme siis tee mitään vaan odottelemme noita päätöksiä, toinen Sveitsin ja toinen Ranskan Alpeilta. Sillä minähän haluan päästä Alpeille patikoimaan ensi kesänä!!!

Näin se siis etenee, kysellään, pyydetään kuvia, neuvotellaan päivistä ja muista ehdoista ja jos yhteisymmärrys löytyy, tehdään sopimus. Vaivaa tästä kaikesta tietysti on, mutta useimmiten kuitenkin pääsee ihan tuntipalkoille, jos vertaa talon- ja autonvuokriin. Ja onhan se myös mielenkiintoista. Ja jos sopimukseen ei päästä, ja kysymys on vaikka vain päivien sopimattomuudesta, ainahan voidaan palata asiaan seuraavana vuonna.

Kun sopimukseen on päästy, kirjeenvaihto jatkuu vaihtelevalla tempolla. Asioista kysellään, tarkennetaan yksityiskohtia ja tutustutaan vaihtoperheeseen. Ja siinähän sen sitten viimeistään huomaa, että ihan normaali perhe on siellä toisessakin päässä, eivät he ole tulossa tänne hävittämään meidän kotia vaan haluavat olla vieraanvaraisia isäntiä ja kunnioittavia vieraita!

Tässä vielä yksi kuva Hollannin kodista: